Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus katsoo tulevaisuuteen

11.05.18

Toukokuun Aamukahvi Annankadulla -tilaisuudessa keskustelunaiheena oli maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus erityisesti rakentamisen ohjauksen näkökulmasta, jonka kehitystyö on yksi uudistuksen kulmakivistä. Tavoitteena uudistuksessa on myös yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää sekä helpottaa lain toimeenpanoa. Kolmivuotiseksi kaavailtua prosessia ohjaa ministeri Tiilikaisen kokoon kutsuma parlamentaarinen työryhmä. Lisäksi on asetettu sidosryhmäfoorumi, jossa RAKLIlla on edustus.

Ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtisen mukaan nyt käsillä olevassa uudistuksessa on tarkoitus laajasti tarkastella toimintaympäristön muuttumisesta aiheutuvia tarpeita. Myös EU:n yhteinen säädöskehitys vaikuttaa rakentamiseen.

”Rakentamisen osalta maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu useita kertoja viimeisen lähes 20 vuoden aikana. Nyt on kuitenkin aika pysähtyä miettimään kunnolla, millaisia ovat tulevaisuuden tarpeet eikä vain retusoida pilkun paikkaa", kertoo Lehtinen. Keskeisiä asioita ovat muun muassa elinkaarilähtöinen kestävä rakentaminen ja yhteistyö. ”Tärkeää on hahmottaa, mitä kestävä laatu on ja ymmärtää myös rakennuksen omistajien ja käyttäjien tarpeiden kehittyminen”, jatkoi Lehtinen.

Kommenttipuheenvuoron pitänyt Markku Nyyssölä Helsingin kaupungilta peräänkuulutti julkisen vallan osallistumista laadun varmistamiseen ja lisäarvon tuottamiseen. ”Julkisen valvonnan lisääminen ei ole kuitenkaan ratkaisu vaan askel taaksepäin. Nyt on myös hyvä aika pohtia, voitaisiinko lainsäädännöllä vaikuttaa rakentamisen laatupoikkeamiin, kuten pitkiin toimitusketjuihin ja epäselviin urakka- ja vastuurajoihin”, totesi Nyyssölä.

RAKLI toivoo aktiivista vuoropuhelua

RAKLI pitää kokonaisuudistukseen ryhtymistä tärkeänä ja toivoo aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten kesken. Alueidenkäytön osalta RAKLI toivoo kaavajärjestelmän uudistamista keventämällä hierarkiaa sekä kaavojen roolien selkeyttämistä.

”Nykyinen kaavajärjestelmä ei huomioi tarpeeksi laajasti alueellisia eroja esimerkiksi kasvavien kaupunkiseutujen osalta. Kaksitasoinen kaavajärjestelmä kirkastaisi tilanteen”, kertoi Kimmo Kurunmäki RAKLIsta. Kurunmäen mukaan näin tulisi huomioitua strategisesti keskeinen kaupunkiseututaso ja toisaalta taas nykyistä asemakaavaa väljempi paikalliskaava jättäisi tilaa innovatiiviselle toteutukselle.

Myös rakentamisessa on useita osa-alueita, joita on syytä tarkastella tulevaisuutta luodaten. ”Nykyinen laki on hyvin yksinkertainen siinä suhteessa, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa, että suunnitellaan ja rakennetaan kuten laki määrää. Haasteita kuitenkin löytyy, muun muassa takuuajan osalta. Voisiko takuuajan määritellä säädöstasolla ja millaisia vaikutuksia tällä olisi”, RAKLIn Johanna Aho evästi.

Mikko Somersalmi RAKLIsta pohti omassa puheenvuorossaan esimerkkinä tuon säädöstasolla olevan nykyistä pidemmän takuuajan vaikutuksia urakkasopimuksiin. Nykyiseen sopimusvapauteen tulisi selviä rajoituksia. Positiiviset vaikutukset näkyisivät todennäköisesti rakentamisen laadun puolella.

Keskustelupaperi MRL:n kokonaisuudistuksen suuntaviivoista on nyt kommenteilla toukokuun puoleen väliin saakka. Käythän antamassa oman kommenttisi paperiin!