Mikko Östringin artikkeli Helsingin Sanomien liitteessä: Tulevaisuuden työympäristö vahvistaa vapautta

11.06.18

Savanneilta pelloille ja teollistumisen ajan hierarkiaa korostaviin avotiloihin. Sieltä taas talouskasvun ja työprosessien muuttuessa koppikonttoreihin, joista paluu avokonttoreihin ja kohti uusia monitilaympäristöjä. Työympäristöjen evoluutio on vaiherikas.

Yhtä moninainen voi olla sen tulevaisuus. Työn murros on kokonaisvaltainen ja uudistaa perinteiset mallit ja käsitykset työnteosta. Teknologian kehitys draivaa muutosta, mutta organisaatiokulttuuri ja kyvykkyys monipaikkaiseen työhön ratkaisevat onnistumisen. Kilpailu osaajista ja arvojen muutos pakottavat muuttumaan, vaikka monet saavat vielä turvaa vanhoista työrutiineista. Tarvitsemme uusia työn käsitteitä ja malleja, jotka avaavat ajatteluamme. Esimerkiksi monitilaympäristöille vaihtoehtoinen termi on toimintoperusteinen työympäristö, joka korostaa tietotyön eri toimintoja.

Työympäristön muutoksen keskiössä tulisi tilojen sijaan olla organisaatiokulttuurin kehittäminen ja työn uudelleen muotoilu. Teknologian avulla voidaan lisätä ymmärrystä tilojen käytöstä, työtavoista, olosuhteista ja luoda uusia palveluita, joilla työympäristö on muuttumassa palvelualustaksi. Tavoitteena on edistää organisaation suorituskykyä ja työntekijöiden hyvinvointia. Työympäristö on jatkuvassa muutoksessa, jonka suuntana on monipaikkainen, verkostomainen ja itseohjautuva työ. Tällä matkalla avainsanoja ovat vapaus, vastuu, itsensä johtaminen sekä jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen.

Työympäristöjen muutos vaikuttaa suuresti kaupunkeihin

Työ on suuri osa arkea, elämää ja identiteettiä. Kun puhutaan työn tekemisen murroksesta, etätyöstä tai mahdollisuudesta suurempaan itseohjautuvuuteen kuin aiemmin, haetaan myös ratkaisuja sille, miten työn ja muun elämän voisi yhdistää saumattomalla tavalla. Miten siis muuttuva työ voi tukea hyvinvointia ja millainen muutosajuri se voisi olla myös kaupunkien kehittämisen kannalta?

On keskeistä siirtyä seinistä sisältöihin ja lokeroajattelusta arvonluontiin ekosysteemeissä. Tästä esimerkkinä on viime vuosien aikana maailmalla ja Suomessakin vahvassa kasvussa ollut yhteisöllisen työn coworking-tilojen markkina, joissa on kokeiltu ja luotu uudenlaisia palvelukonsepteja. WeWorkin WeLive -konsepti ja Lontoon lähellä sijaitseva the Collective yhdistävät sekä yhteisöllisen asumisen että työn. Suomeen trendi ei ole vielä rantautunut, mutta on mielenkiintoista seurata, milloin se tapahtuu.

Työn ja työympäristöjen muutos vaikuttaa suuresti kaupunkeihin. Kun työympäristöt muotoillaan muuttuvaan tietotyöhön, on tilatehokkuuden pienentyminen väistämätön seuraus. Perinteisen toimistotilan ja toimistoalueiden tarve vähenee merkittävästi. Tämän vuoksi käyttötarkoituksia tulisi laajentaa ja mahdollistaa tilojen monikäyttöisyys. Kaupunkirakenteessa sekoittuneet toiminnot luovat synergioita, vuorovaikutusta ja tukevat innovaatioita sekä lisäävät arjen sujuvuutta.

Erityisen tärkeää on, että kaupungit mahdollistavat kokeiluja, joiden pohjalta voidaan kehittää uusia tila- ja palvelukonsepteja ja luoda vetovoimaista ympäristöä. Tulevaisuuden työympäristöt ovat siellä, minne ikinä tietotyöläinen puhelimensa, tablettinsa tai läppärinsä kanssa asettuu, niin kotiin, kahvilaan tai kesämökin laiturille.

Mikko Östring
johtaja, Toimitilat

Artikkeli on julkaistu 7.6.2018 Helsingin Sanomien liitteessä