In English HakuHaku|SivukarttaSivukartta|PalautePalaute|JäsensivutJäsensivut
Etusivu > Toimiala ja markkinat > Kiinteistöklusteri

Kiinteistöklusteri kansantaloudessa

Kiinteistöklusteri palvelee asiakkaitaan niiden tarvitseman rakennetun ympäristön ja sen käyttöön liittyvien palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä ja ylläpidossa.

Klusterit ovat eri toimialoista muodostuvia kokonaisuuksia

Klustereihin lukeutuu monentyyppisiä organisaatioita ja tuotteita sekä monialaista osaamista. Klusterin keskeisiä elementtejä ovat erikoisosaaminen, yhteistyö, synergia, joustavuus, vaativat asiakkaat, riittävä kilpailu ja dynaamisuus. Suomessa on määritelty olevan kahdeksan klusteria, joista kiinteistö- ja rakennusklusteri (tuolloin rakennusklusteri) on yksi suurimmista.

Kiinteistöklusteri muodostaa n. 70% kansallisvarallisuudestamme ja on vuorovaikutuksessa kaikkien muiden klustereiden kanssa. Se myös tuottaa muiden klustereiden toimintojen tarvitsemat tilat ja niihin liittyvät palvelut. Työllisyydellä mitaten kiinteistö- ja rakennusklusteri edustaa yli 20% työllisestä työvoimasta.

Kiinteistöklusteri sisältää sekä tuotannollista että palvelutoimintaa. Se muodostuu useista toimialoista, joista tärkeimmät ovat rakennusala sekä kiinteistöala. Monet kiinteistöklusterin toimialat lukeutuvat myös muihin klustereihin kuten esimerkiksi pääosa talotekniikkateollisuudesta metalliklusteriin.

Suomalaisten klustereiden tulevaisuus

Kiinteistö- ja rakennusalan hallitusohjelmatavoitteet 2007
TT:n tulevaisuusluotain
- Raportti: Osaamisintensiivinen Suomi 2012
Kiinteistö- ja rakennusalan visio 2010

Infrastruktuuri

Laajuudesta ja vähäisestä asukasmäärästä johtuen Suomessa on infrastruktuurin määrä asukasta kohden merkittävästi suurempi kuin muissa EU-maissa. Esmerkiksi teitä on kaksinkertainen ja rautateitä kolminkertainen määrä verrattuna muihin Euroopan maihin. Kiinteistä puhelinnliittymiä on suurinpiirtein samassa suhteessa kuin muuallakin Euroopassa, mutta matkapuhelimia Suomessa on lähes kolminkertainen määrä Eurooppaan verrattuna. Suomen infrastruktuurille ominainen piirre on myös alueläämityksen yleisyys.

Infrastruktuuri asukasta kohden Suomessa ja EU:ssa vuonna (Lähde VTT 2000)

Yksikkö Suomi Eu
Tieverkosto km/1000 as. 15,2 7,5
Moottoritiet km/1000 as. 0,08 0,10
Rautatieverkosto km/1000 as. 1,2 0,4
Lentokentät kpl/milj. as. 4,7 0,84
Puhelinliittymät kpl/1000 as. 550 486
Matkapuhelin kpl/1000 as. 590 150
Aluelämmitys %lämmitystarpeesta 50 5
Kaupunkiasuminen %väestöstä 65 78