Uusiutuva ja hiilineutraali energia

Uusiutuvan energian käytön lisääminen on tarpeen kestävän kehityksen ja erityisesti energiahuollon turvaamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan vuoksi. Kansainväliset velvoitteet ja kansalliset energia- ja ilmastotavoitteet sekä säädökset edellyttävät uusiutuvan energian hyödyntämisen lisäämistä. Vihreät arvot vaikuttavat päätöksentekoon ja arvostuksiin. Uusiutuva energia tarjoaa yhä useammin myös taloudellisesta näkökulmasta kilpailukykyisen ratkaisun.

Uusiutuvaa energiaa saadaan uusiutuvista energialähteistä: veden liikkeestä, tuulesta, auringon säteilystä ja hyödyntämällä maaperän, ilman ja veden lämpöä samoin kuin bioenergialähteitä. Kestävän luonnonvarojen käytön ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on välttämätöntä lisätä uusiutuvan energian osuutta ja vähentää fossiilisen energian käyttöä. Uusiutuva energia ei kuluta luonnonvaroja. Se ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, eli se on hiilineutraalia. Ydinvoima ei ole uusiutuvaa energiaa, vaikka se onkin hiilineutraalia. Pitkällä tähtäimellä rakennetun ympäristön osalta tavoitellaan hiilineutraaliutta ja korkeaa uusiutuvan energian käytön osuutta. Uusiutuvan energian käyttö lisää paikallista ja kansallista energiaomavaraisuutta, pienentää energian saatavuuteen liittyviä riskejä ja parantaa huoltovarmuutta.

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian direktiiviin on kirjattu jokaiselle jäsenvaltiolle omakohtaiset tavoitteet ja maat voivat itse päättää toimista, joilla tavoitteisiin pyritään pääsemään. Suomen tulee komission ehdotuksen mukaan nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin loppukulutuksesta, eli lisäysvelvoite on 9,5 prosenttiyksikköä. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia.

Uusiutuvan energian hyödyntämisen lisääminen on iso murros, joka tuo väistämättä mukanaan monia merkittäviä muutoksia. Niihin liittyy niin koko kansantalouden kuin rakennetun ympäristön ja energiaratkaisujen ja niihin liittyvien toimintojenkin tulevaisuuden kannalta merkittäviä strategisia kysymyksiä - sekä uhkia että mahdollisuuksia.

Säädökset ja innovaatiot

Säädöksillä ja muulla julkisella ohjauksella on yleisesti iso vaikutus rakennetun ympäristön kehittymiseen. Käsillä olevan murrosvaiheen osalta niiden merkitys on vielä tavanomaista suurempi. Yksi tärkeimpiä haasteita on lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten asettaminen. On tärkeää mahdollisuuksien mukaan järjestää kansallisella tasolla tilaa sellaisille innovaatioille, kehittämiselle ja kokeiluille, jotka mahdollistavat hyvän energiatulevaisuuden Suomelle ja samalla kiinteistö- ja energia-alojen toimijoille. Keskeisiä näkökulmia ovat skaalaedut, monistaminen ja työnjako, joka mahdollistaa tehokkaasti toimivat arvoverkot ja elinkaarivastuun kohdistumisen ammattimaisille toimijoille.

Sähkö ja lämpö

Sähköä ja lämpöä on syytä tarkastella sekä yhdessä että erikseen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian osuuden lisäämisen kannalta. Sähkö on arvokkaampaa, sen tarve tullee lisääntymään, sitä on helppo käyttää eri tarkoituksiin ja siirtää pitkiäkin matkoja. Lämmöntuotanto lisääntyy yhteistuotantosähkön ja uusiutuvan lämpöenergian myötä. Lämmön tarve vähenee asteittain energiatehokkuuden parantuessa ja hyödynnettäessä ylijäämälämpöjä.

RAKLIn jäsenten kiinteistöt sijaitsevat valtaosin taajama-alueilla, joissa kiinteistöt on pääsääntöisesti liitetty kaukolämpöön. Tämä on merkittävä tekijä tavoiteltaessa uusiutuvan energian osuuden lisäämistä.

Yhteistyö

Uusiutuvan energian hyödyntämisen edistämistä tehdään RAKLIssa rinnakkain energiatehokkuuden edistämisen kanssa. RAKLIn klinikat ovat hyvä tapa etsiä keinoja uusituvan energian ja hiilineutraaliuden edistämiseen. Klinikoiden avulla on koottu ja kehitetty kiinteistö- ja energia-alojen osaamista ja yhteistä ymmärrystä. Usean klinikan päätavoitteena on ollut uusiutuvan energian hyödyntämisen, energiatehokkuuden ja hiilineutraaliuden edistäminen. Klinikkatyöhön voi tutustua klinikkasivuilla.

Merkittävä rooli uusiutuvan energian käytön edistämisessä on alan verkostoissa, työryhmissä ja hankkeissa tehtävällä laajalla ja monimuotoisella  yhteistyöllä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Green Building Council Finlandin ja ERA17-toimintaohjelman puitteissa tehtävä työ. Tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö energia-alan toimijoiden kanssa on myös osoittautunut erittäin hyödylliseksi.

www.figbc.fi
www.era17.fi