Matinkylä, Forum ja Kämp Galleria PALVELUKARUSELLI MATINKYLÄÄN Uusi kauppakeskus yhdistää kaupallisen, julkisen ja kolmannen sektorin ja tarjoaa kaikki alueen palvelut yhdessä paikassa. Asukkailta ja yhteisöiltä on koottu toivomukset ja tarpeet. Tuloksena syntyy uudenlainen kokonaisuus, jonka työnimi on palvelukaruselli. Uuden aluekeskuksen osaksi rakennetaan kauppakeskus uudella konseptilla. Keskuksessa korostuvat palvelut ja tavoitteena on rakentaa siitä alueen tapaamis- ja oleskelukeskusta. Asukkaat ja alueella toimivat erilaiset yhdistykset ovat osallistuneet suunnitteluun ja kertoneet, millaisia liikkeitä ja palveluita alueelle tarvitaan. - "Kauppakeskus tulee palvelemaan koko Etelä-Espoota" toteaa keskuksen kaupallista ja toiminnallista kehittämistä konsultoiva toimitusjohtaja Kyösti Pätynen Entrecon Oy:stä. - "Nyt alueen ostokset tehdään Tapiolassa tai Helsingin keskustassa. Tunnemme näiden ongelmat, joista tärkein on pysäköintitilan ahtaus." - Uuteen keskukseen suunnitellaan kahta hypermarkettia sekä erikois- ja vapaa-ajanliikkeitä. Näiden perinteisten myymälöiden lisäksi keskukseen tulevat yksityiset palvelut, julkiset palvelut sekä erilaisia järjestöjä ja muuta kolmatta sektoria edustavia palveluita. Tärkeää on, että alueesta tulee viihtyisä - tavoitteenamme on rakentaa etelä-espoolaisten yhteinen olohuone. " kertoo Pätynen. "Alueen väkimäärä kasvaa jatkuvasti. Tyypillinen alueen asukas tulee olemaan ostovoimainen, korkeasti koulutettu, töissä hi-tec-alalla ja suunnitelmissa on kolme lasta" - Kauppakeskuksen vaikutusalueeksi arvioimme muodostuvan noin 80.000 henkilön suuruisen alueen. Keskukseen syntyvä vapaa-aika ja viihdemaailma tulee vaikuttamaan vieläkin laajemmalla alueella, aina Kirkkonummea ja Siuntiota myöten, joten sen vaikutusalueella on noin 170 000 asukasta. - "Autopaikkoja keskukseen rakennetaan noin 1500. Alueen läpi kulkee länsiväylä, Kehä II yhdistää Etelä- ja Pohjois-Espoon, tie Olariin rakennetaan osana alueen kaavoitusta ja lisäksi Westend-Soukka-yhteys vaikuttaa alueen liikenneyhteyksiin. Suunnitelmissa on otettu huomioon myös metrovaraus."Jokainen ostakoon omalta maaltaan Apulaiskaupunginjohtaja Erkki Pätiälä toteaa, että kauppakeskuksesta tulee melko suuri ja se sijaitsee hyvällä paikalla. Kauppakeskus voi pysäyttää ostosvirrat naapurikaupunkiin tai muihin kaupunginosiin. - "Parasta on, jos jokainen ostaa ruokansa omasta kunnastaan" Pätiälä tuumaa. - "Kauppakeskuksen sijainnista ei ympäristöä ajatellenkaan voi olla huonoa sanottavaa, se on täsmälleen asuinalueen keskustassa. Jos tämä ei kelpaa soininvaaran työryhmälle, niin sitten ei kelpaa mikään muu Suomessa kuin Stockmann" kiteyttää Pätiälä. UUSI KULTTUURI KAAVOITUKSESSA Matinkylän keskuksen kehittäminen on ollut haastava tehtävä kaikille hankkeeseen osallistuneille. Espoon kaupunki on ottanut avoimuuden lähtökohdakseen tiedotuksessa. Asuntosäätiö on osallistunut alueen kaavoitukseen ja ottanut vastuun koko alueen ideoinnista ja imagon luomisesta. Merita Kiinteistöt alueen omistajana myös kehittää alueen liikenneverkkoa. Tämän prosessin aikana on syntynyt uusi kulttuuri kaavoituksessa. Tulevan Matinkylän-Olarin keskuksen kaava-alueen kokonaispinta-ala on 34 hehtaaria, josta asuntojen sekä liike- ja toimistotilojen rakentamiseen käytetään 16 hahteeria. Kokonaiskerrosala on 255 500 k-m2. Alue rakennetaan Suomen vilkkaimman väylän, Länsiväylän, varteen. Espoo tavoittelee aluekeskusta Espoon kaupungin apulaiskaupunginjohtajan Erkki Pätiälän mukaan tavoitteena on luoda Matinkylän alueelle keskusta, joka sieltä on puuttunut 30 vuoden ajan. Samalla yhdistetään matinkylän ja Olarin toiminnat siten, että keskus imee asiakkaat molemmista keskuksista ja palvelee molempia alueita. - "Nykyisin ei alueella ole varsinaista keskusta. Kehityshankkeena tämä on kaupungilla toisella sijalla Leppävaaran alueen jälkeen sekä ajallisesti että käytettävien resurssien määrässä. Alue tullaan toteuttamaan vuosina 1998-1999, joskin aikataulu riippuu kaavoituksen etenemisestä ja ARA:n rahoituksesta" kertoo Pätiälä. - Hankkeen perustana on ollut laaja yhteistyö. Toisaalta on Asuntosäätiön vetämä ryhmä, joka on koonnut alueen asukkaita ja intressitahoja, toisaalta on kaikkia omistajia edustava johtoryhmä joka on kokoontunut kerran kuussa seuraamaan ja ohjaamaan hanketta." - "Johtoryhmän työhön ovat osallistuneet mm. kaupungin eri hallintokunnat. Jo valmisteluvaiheessa on otettu huomioon koulun, kirjaston, vapaa-ajan palveluiden sekä sosiaali- ja terveystoimen tarpeet. Aikaisemmin nämä ovat tulleet mukaan vasta hankesuunnitteluvaiheessa." Reikäleivän ydin Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen kertoo, että suunnittelun tavoitteena on ollut toimivan kokonaisuuden rakentaminen. - "Tärkeää on ollut toiminnallisuus ja alueen eläminen. Tämä takaa myöskin alueen elinkelpoisuuden elinkaaritarkastelussa. Kaavoituksen ideointi on tehty tältä pohjalta. Yleensä olemme lähteneet tyhjältä pöydältä kuten aikoinaan Tapiolassa, mutta tällä kertaa on kehitetty olemassaolevien alueiden ympäröimää aluekeskusta " - "Matinkylän alue ei ole lähiö vaan kaupunginosan ydin, joka tulee yhdistämään nykyisen hajanaisen reikäleivän. Toteutustapa on selkeästi kaupunkimainen" toteaa Mäkeläinen. - "Alueelle tulee 135 000 kerrosneliömetriä asuntoja eli asunnot noin 3000 henkilölle. Alue muodostuu suurkortteleista, joilla on oma leimansa. Suunnitteluvaiheen tavoitteita kuvaavia sanoja ovat: hyvää ja viimeisteltyä". Yhteistyöhön panostettu Yhteistoiminta kehitystyössä on Mäkeläisen mukaan ollut erittäin hyvä omistajien, yhteiskunnan ja sidosryhmien välillä. - "Asukasyhteistyössä on rakennettu uusi konsepti. On koottu alusta alkaen ryhmä, joka on seurannut, kommentoinut ja saanut jatkuvasti tietoa hankkeen etenemisestä. Siihen ovat osallistuneet mm. vanhojen lähistöllä olevien asuinalueiden asukastoimikunnat, kaupunginosaseurat, omakotiyhdistykset, kirjastot, seurakunta, lastensuojeluosasto, kauppakamari, kaavoittajat, maanomistajat, eläkeläiset, kaupungin hallintokunnat ja aluehuoltoyhtiöt" kertoo Mäkeläinen. Mäkeläinen itse on vetänyt kyseistä työryhmää kahden vuoden ajan. Kokouksia on ollut kahden kuukauden välein. Työryhmässä on käsitelty kaavoituksen vaiheet ja ratkaisumallit sekä haettu yhdessä eväitä alueen sisällölle ja sen suunnittelulle. - "Espoon Kaupunki on ottanut myös poikkeavan aktiivisen ja avoimen roolin. Esimerkiksi kaavaehdotus sekä visualisoinnit ovat olleet nähtävillä internetissä" kiittää Mäkeläinen kaupungin panostusta. "Kyseessä on uusi kulttuuri kaavoituksessa". Merita tekee tien Olariin Merita Kiinteistöt omistaa alueella noin 50 hehtaaria maata, joka on peräisin HAKA Oy:n vakuuksista. Tästä on sovittu noin 30 hehtaaria luovutettavaksi Espoon kaupungille. Merita Kiinteistöille jää rakennusoikeutta yli 100 000 kerrosneliömetriä. Johtaja Risto Linnankosken mukaan asunto- ja toimistoalueen tontit tullaan myymään. - "Merita Kiinteistöjen strategiaan ei kuulu jäädä asuntojen tai toimistojen omistajaksi. Sen sijaan kauppakeskuksen omistuksen jääminen meille on toki mahdollista", toteaa Linnankoski. - "Kauppakeskuksen toteutumiselle on tärkeää, että keskuksen liikenneyhteydet ovat kunnossa. Hankkeen aikataulun vuoksi on kaupungin kanssa sovittu, että Merita Kiinteistöt rakennuttaa Olarin ja Matinkylän välisen tien. Vastineeksi tästä saamme kaupungilta rakennusoikeutta." Tapani Piri, Locus 1/1997 Forum laajenee Muodista suurimmat kassavirrat Vahvasti menestyvä Forum laajenee kuluvan vuoden aikana 6 000 neliömetrillä. Suomen suurimpiin muotitaloihin lukeutuva kauppakeskus uskoo yltävänsä vuonna 2000 yli miljardin markan liikevaihtoon, josta 40 prosenttia tulee muodista. Toimitusjohtaja Henrik Winberg luonnehtii Forumia keskihintaiseksi, suurten ihmisjoukkojen nopeatempoiseksi vähittäiskaupparyppääksi. Helsingin ehkä parhaalle liikepaikalle vuonna 1985 noussut Forum on monessa mielessä säilyttänyt asemansa ja rajuista suhdannevaihteluista huolimatta investoinut tulevaisuuteen, kertoo Winberg. - Suuri osa investoinneista on tapahtunut infrastruktuurissa, joita on ollut vaikea nähdä. Paikoituslaitos on kasvanut yli 1 000 auton yksiköksi, maanalaiset yhteydet on rakennettu pääkilpailijan tavarataloon sekä metroon ja rautatieasemalle. - Laajennusosan purkutyöt alkoivat viime syksynä ja valmistuvat kuluvan vuoden maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana. Myymäläkäytössä olevat 22 000 neliömetriä karttuvat runsaalla 6 000 neliömetrillä. - Lisärakentamisen mahdollistaa kaavamuutos, jonka hyödynnämme täysimääräisesti. Kiitos logistiikan kehityksen varastotilat voidaan valjastaa tuottavampaan käyttöön. - Rakentamisen haitat eivät ole näkyvissä, vaikka suojaseinien takana syntyy uutta liiketilaa. Myymälät ulottuvat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa Mannerheimintieltä Yrjönkadulle. Koiton talo ja Maalaisten talo yhdistyvät Forumin kauppakeskukseen. - Uusista vuokralaisista suurimmat ovat Hennes&Mauritz ja KappAhl, mukana ovat myös Kesko, Lindex, Linda ym. Pääosa asiakasliikenteestä sujuu vanhojen koneportaiden turvin; uusia ryhmiä tarvitaan vain kaksi. Johtotähtenä muoti Winbergin mukaan Forumin strategia on alusta alkaen perustunut vahvasti muodin varaan. - Laajennusten valmistuttua 40 prosenttia kassavirroistamme koostuu asusteiden myynnistä. Ravintoloiden ja kahviloiden myynti on myös huomattava, yli 150 miljoonaa vuodessa. Vapaa-ajan tuotteiden tarjonnalla on niinikään kysyntää. - Oikeat yrittäjävalinnat ovat olennainen edellytys kauppakeskuksen menestymiselle. Kaikki liikkeet eivät sovellu kauppakeskukseen. Esimerkiksi kalliit ja eksklusiiviset tuotteet eivät menesty meillä. - Vuosittainen vaihtuvuus on pysynyt viiden ja alle 10 prosentin haarukassa, mikä on sangen alhainen määrä. Vuokralaisten määrä on noin 130-140. - Vuodesta 1993 lähtien myyntimme on kasvanut tasaisesti 5-10 %. Kuluva vuosi sujuu laajennustöiden ansiosta viimevuotiseen tahtiin, mutta vuonna 2000 ylitämme miljardin markan rajan, vakuuttaa Winberg. - Helsingin keskustan elinvoimaisuudelle on eduksi, että ympärillämme on menestyviä kilpailijoita. Keskusta on siksi pieni, että Forumissa päivittäin käyvät 50 000 ihmistä haluavat muuallekin. On oltava tarpeeksi vahva kestääkseen kilpailun. - Seuraava maanalainen reitti avautunee Koiton talon valopihan kautta Scandic-hotelliin ja Espoon bussiterminaaliin, jota käyttävät 35 000-40 000 espoolaista pääsevät samassa tasossa halutessaan Forumiin. Omistajuus vahvaa Forumin korttelilla on 17 omistajaa. Ykkösomistaja on selkeästi Föreningen Konstsamfundet 70 prosentin osuudella. Tontteja on seitsemän, joista kuudella on osittain samat omistajat. Winbergin mielestä kauppakeskuksella on vahvat ja sitoutuneet omistajat. - He eivät halua myydä, vaan kehittää. On päivänselvää, että tämä on kauppakeskuksessa toimivien yrittäjien kannalta ratkaisevaa. - Moni korostaa muutenkin liikaa omistamisen merkitystä. Ei ole tärkeää omistaa yksin esimerkiksi Forumia. Liiketilamme menevät limittäin eri tonttien ja omistajien alueille. Hallinnolliset jakosuhteet ovat laskettavissa matemaattisesti ja se siitä. - Pääasia on, että omistajat saavat sijoituksestaan tuottoa. Heidät on pidettävä tyytyväisinä, sillä jos omistajien on ryhdyttävä tekemään bisnestä, niin se tietää lopun alkua. - Tuotto-odotuksemme liikkuvat noin viiden prosentin hujakoilla. Kaikki ylimenevä on hyvää. Monet tontit on hankittu jo vuosikymmeniä sitten, vanhimmat 1910-luvulla. Silläkin on merkityksensä. Winberg ei halua paljastaa neliövuokria. Toteaapahan vain, että vuokrat ovat oikeita. - Vallitseva vuokrasopimustyyppi perustuu hoitovastikkeelle ja pääomavuokralle. Hoitovastikkeella ei tehdä bisnestä, mutta vuokralainen tietää, mitä tasokas ylläpito maksaa. - Ruotsista on lähtöisin trendi, jossa vuokra yhä useammin sidotaan liikevaihtoon. Tänään 20-25 prosenttia vuokralaisista noudattaa tätä mallia, muiden vuokrat ovat kiinteitä. Investoinnit jatkuvat Winberg tähdentää vähittäiskaupan investointien seuraavan alan syklejä. - Kiinteistöjen teknisellä iällä ei ole vaikutusta kaupalliseen menestykseen. Ne ovat kuitenkin hyvässä kunnossa eikä vuosikorjauksissa pihdata. Tilojen on oltava siistejä, turvallisia, valoisia ja viihtyisiä. Kiinteistöpalvelut on ulkoistettu, koska meidän bisneksemme on vähittäiskauppa. - Investointitahtimme jatkuu tasaisena. Uudistuminen on elinehtomme, liiketoiminta ei siedä katkoja. - Ensi vuosituhannen investointeja ovat erittäin todennäköisesti edellä mainittu terminaalitunnelin rakentaminen, Kukontorin kattaminen ja sisätilojen korottaminen neljänteen kerrokseen. Olavi Antila, Locus 1/1999
LIIKEMIX JA YHTEISTYÖ Liikemix on liikekokoonpano, eri kauppakeskuksessa oleva toimialoja edustavista liikkeistä muodostuva kokonaisuus. Liikemixin taustalla on se, millä markkinoilla toimitaan, mitä uskotaan asiakkaiden odottavan ja millaisia mahdollisia aukkoja tarjonnassa on. Kauppakeskusprojekteissa otetaan markkinoiden ja asiakkaiden taustaksi se, millainen on olemassaoleva ympäristö. Kämpin tapauksessa lähtökohdan muodostivat olemassaolevat liikikeet ja miten niiden tarjontaa voitiin täydentää. Kämp Gallerian toimitusjohtaja Lasse Yrjänä on myös toiminut Kämp Galleriaa rakentavassa tiimissä kauppakeskusasiantuntijana, jolla on ollut päävastuu liikemixin rakentamisesta ja tilojen vuokraamisesta. - Kämp Gallerian lähtökohtana oli halu rakentaa Suomen laadukkain kauppakeskus, joka ei kuitenkaan ole ylihieno, ei siis pelkästään kalliita butiikkeja sisältävä, kertoo Yrjänä. - Toimialoista rajasimme pois kauppakeskuskokoonpanon standardielementtejä edustavat suurehkot ketjumaiset kaupat, jotka jo useimmista keskuksista löytyvät. Koimme, että ne eivät anna ydinkeskustan tällä kohdalle mitään uutta ilmettä. Samalla tavoin emme olleet kiinnostuneita ketjumaisista fast food – pisteistä ja vastaavista. Seuraavaksi hahmoteltiin toimialoja, jotka voisivat sopia kortteliin.
- Pian syntyi perusajatus siitä, mistä keskustassa asioivat ihmiset – työssäkäyvä väestö, ostoksille tuleva väestö ja matkailijat joita on 18 miljoonaa vuodessa – ovat kiinnostuneita. Laadukasta muotia ostavat ihmiset myöskin pitävät laadukkaista esineistä, kodin käyttöesineistä ja design-esineistä ja yhdistävät näitä. Tähän perusajatukseen yhdistettiin muut muotia tukevat erikoistavarat sekä kahvilat ja ravintolat Yrjänä kertoo. - Aina kun keskustassa liikutaan on siellä oltava mahdollisuus pysähtyä nauttimaan makuelämyksiä ja viivähtää hetki. Vuokralaisten valinta tärkeää - Olemme aktiivisesti hakeneet niitä, joita halusimme. Poiketen maailmalla epäonnistuneista butiikkikeskuksista lähdimme siitä, että täällä täytyy olla ankkuriyrityksiä, jotka tuovat riittävän asiakasvolyymin kortteliin, sanoo Yrjänä. - Meillä on neljä keskustayksiköksi varsin suurta yksikköä. Suurin on noin 30 % osuudella pinta-alasta Hennes&Mauritz, jolta tänne tulee heidän Suomen suurin myymälänsä. Sitten on kolme muuta suurta yli tuhannen neliön avainyksikköä. Yksi niistä H&M:n vastinpari, josta me saatoimme nähdä jo heti neuvotteluissa, että molemmat osapuolet olivat toistensa mukanaolosta innostuneita. Tämä on tietysti Marimekko, yksi suomen parhaimpia brandeja, jossa on luovaa voimaa kehittää jotain uutta. Kaksi muuta avainyritystä ovat Cafe Strindberg ja Skanno. - Näiden ankkureiden löytymisen jälkeen on ollut haasteena löytää uusia juttuja. Nämä ovat usein olleet kansainvälisiä ketjuja, jotka eivät ole aikaisemmin olleet Suomessa. - Keskukseen on koottu toisiaan tukevia yrityksiä, lastenmuoti, miesten muoti, naisten muoti, business-pukeutuminen, vapaa-ajan vaatteet, jalkineet, kosmetiikka, optiikka – muotia kokonaisvaltaisesti on ollut keskeistä mixin rakentamisessa. Kaikki mitä keskustassa liikkuva, shoppaileva, laatutietoinen ja trendejä seuraava asiakas voisi kaivata. Liikkeiden väliiläkin on jonkin verran kilpailua, sillä vaikka jokaisella on oma konseptinsa, niin ympyrät leikkaavat jossain kohdissa ja se tietysti hieman piristää. - Alkuperäinen aikataulu oli sellainen, että suuret ankkuriyritykset varmistettiin jo alkuvaiheissa ja lopuksi jätettiin joitakin pienempiä tiloja vielä tyhjiksi, jotta saisimme juuri ne viimeiset hyvät jutut mukaan. Yhteistoiminta rakennettu yhtäaikaa seinien kanssa - Viime kesän, syksyn aikana pääosa liikkeistä oli varmistettu. Olemme pitäneet yrittäjien kanssa keskustelutilaisuuksia ja informoineet projektista. Syksyllä perustettiin epävirallinen markkinointitiimi, jossa oli 8 liikettä mukana edustamassa eri toimialoja. Tammikuun lopulla pidettiin yrittäjäyhdistyksen perustava kokous, jossa oli jo esillä alustavia elementtejä avajaisista ja markkinointikampanjasta. Nyt huomattava osa ajastani menee yhteistyön ja markkinoinnin rakentamiseen, Yrjänä kertoo. - Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa on koko kiinteistöalalla suunta, johon ollaan matkalla. Yhteistyötä ja yhteismarkkinointia voidaan kanavoida eri tavoin, aina ei tarvita yrittäjäyhdistystä. - Siitä olen vakuuttunut, että kiinteistön omistajan toimintatapa tulee muuttumaan hyyvin paljon näinä vuosina ja varsinkin nyt, kun kiinteistösijoitusyhtiöitä on jälleen perustettu. Hyvin suuri osa kiinteistösijoitusyhtiöiden henkilökunnasta, joka on aikaisemmin ollut hallinnollisessa roolissa, alkaa toimia enemmän kiinteistöissä toimivien yritysten keskellä, partnerina. Toimitaan yhdessä ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Kaupunkikeskustassa sama toimintamalli Kaupunkien keskustat tai jotkin kadut alkavat myös toimintamalliltaan muistuttaa kauppakeskuksia. Perinteisen amerikkalaisen mall-ajattelun ja vaikkapa Helsingin keskustan Aleksanterinkadun välillä on paljon samankaltaisuutta. - Voimme kuvitella, että Aleksi on mall’n pääkäytävä, jossa volyymeiltään vahvaa aluetta on Mannerheimintien seutu, Stockmann, Forum, Kaivopiha ja City Sokos. Aleksia pyrkii tekemään laadukkaan ankkurialueen Aleksanterinkadun itäpäähän. Koska Aleksanterinkadun toisessa päässä on jo volyymia, tulee kaupungin ydinkeskusta sykkimään ikään kuin kauppakeskus. - Kyllä siinä analogiaa on, vakuuttaa Yrjänä. MARIMEKKO RAKASTAA KILPAILUA Kämp Gallerian vuokralaiset ovat brandiyrityksiä niin suomesta kuin ulkomailtakin. Muotiin keskittyvä kauppakeskus on koonnut joukon kilpailijoita yhteistyöhön keskenään luodakseen ihmisille viihtyisän keskuksen. Marimekon Kirsti Paakkanen korostaa yhteistyötä kauppiaiden ja kiinteistönomistajan välillä ja toteaa, että kilpailija on paras kaveri. Marimekko oli toinen yritys, joka teki sopimuksen Aleksian kanssa Kämp Galleriaan tulosta, joten Kirsti Paakkanen on ollut alusta alkaen mukana Kämp Galleria hankkeessa, noin puolentoista vuoden ajan. Pohjois-Esplanadin Marimekko suurenee Gallerian myötä kolmeen tasoon. - Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, kiittelee Paakkanen. Täytyy sanoa, että kiinteistönomistaja on ollut alusta alkaen erittäin upea mutta myös hyvin valikoiva niiden kanssa, jotka tänne pääsivät. Kaikkia ei otettu mukaan. On täytynyt sitoutua asiakaslähtöiseen palveluun. - Kämp Galleria on siitä omalaatuinen, että kaikki yritykset ovat kovia brandeja. Edustettuna on suuri määrä kovia maailman merkkejä ja parhaita kotimaisia. Täällä on H&M. jota voi sanoa Euroopan trendikkäimmäksi yritykseksi sekä yritys, jota itse edustan, joka on suomalainen laatutalo. Täällä on laidasta laitaan yrityksiä ja on katsottu, että se on toimiva "mix". - Meillä pitää olla toimiva yhteistyö keskenämme ja hyvä henki. Olemme nyt päässeet kauppakeskukseen, johon tulee viiden tähden hotelli, yksi Euroopan hienoimmista, ja sekin velvoittaa meitä. Tästä kuitenkin tulee ihmisten paikka. Me olemme Suomessa ja me kansana pelkäämme liian hienoja asioita. Espa on ollut tunnettu siitä, että se on design-katu, mutta nyt me lähdimme siitä, että me teemme tästä ihmisten paikan, toteaa Paakkanen. Yhteistoiminta yrittäjien ja kauppakeskuksen välillä on organisoitu perinteisellä tavalla, pitämällä aluksi yhteiskokouksia ja sitten perustamalla yrittäjäyhdistys. Yrittäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Kirsti Paakkanen, jonka mielestä yhteistyötä kiinteistön omistajan ja käyttäjän välillä saisi esiintyä useamminkin ja enemmän. - Yrittäjien tulisi olla mukana rakennushankkeissa alusta alkaen, jotta tilat saataisiin toimiviksi. Meillä suomalaisilla on kaikilla parantamista yhteistyöhalussa. On turhaa pelätä kilpailijaa. - En minä ainakaan pelkää kilpailijaa, kilpailija on minun paras kaverini. Tälläkin hetkellä Stockmann on sellainen, jota vahdin koko ajan ja olen ylpeä siitä, että minulla on näin kova kilpailija. - Uskon imagoon ja laatuuun enkä usko, että ihmiset sitä vieroksuvat. Kiinteistönomistajan tulee myös kiinnittää huomiota viihtyvyyteen ja siihen, että toimitaan kurinalaisesti. Usein kun kiinteistöön muutetaan, vain katsotaan, että vuokra tulee tilille. Omistajan tulee tukea yrittäjää ja pitää huolehtia siitä, että ympäristö on kunnossa. Kiinteistön omistajan tulee myös valvoa vuokralaisiaan ja edellyttää, että vuokralainen pitää huolta tiloista, kehottaa Paakkanen. MARKKINAVALTAAJA KOTIUTUU HELSINKIIN On ihanaa saada avata vihdoin keskustamyymälä Helsingissä, hehkuttaa Hennes & Mauritzin Sissi Silván, jonka liike tulee Kämp Gallerian ankkuriyritykseksi. Markkinoita Suomessa vallannut muotiyritys arvostaa kiinteistönomistajan osaamista, mutta myös vaatii sitä. Kämp on kymmenes H&M-myymälä Suomessa. Suur-Helsingin alueella avataan vielä syksyllä ainakin kaksi myymälää, Forumiin ja Jumboon. Kauppapaikan valinta on Silvanin mukaan korostuneen tärkeää kuluttajakaupassa. - Minne ikinä menemmekin, menemme vain a-paikalle. Odotamme mieluummin viisi tai kymmenen vuotta kuin menemme b-paikalle, koska paikan valinta tuo meille välttämättömän asiakasvirran, toteaa Silván. - Kämp Galleria täyttää kriteerimme kauppapaikkana, mutta lisäksi se on historiallinen miljöö, joka on entisöity tasokkaasti. Se sopii meille, koska se viestii suomalaisille kuluttajille, että edullisista hinnoistaan huolimatta Hennes&Mauritz on myös laatuketju. - Yhteistyö on sujunut hyvin, kun muistaa realismin. Kiinteistönomistajan kanssa yhteistyö on ollut hyvää sen jälkeen, kun olemme päässeet vuokrista yksimielisyyteen, naurahtaa Silván. - Kämp Galleriassa on mukana paljon pieniä yrityksiä, joiden toiminta-ajatus, tuotteet, asiakkaat ja katteet ovat toisen laisia, joten ne eivät ehkä tarvitse sellaista kävijämäärää kuin H&M, joten näiden tarpeiden yhdistäminen on joskus mielenkiintoista. 90 prosenttisesti on ollut kuitenkin ilo huomata, että olemme olleet kaikki ymmärtäneet, että mitä useampia meitä kunnianhimoisia yrittäjiä on, sitä parempi se on meille kaikille. - Asiakasprofiili sama kuin muissakin myymälöissämme. Aina kun on avattu uusi H&M-maa, on nähty sama ilmiö. Ensin meidät löytävät varsinkin teinitytöt ja nuoret naiset, jonkin ajan kuluttua alkavat meidät löytää miehet, aikuisemmat naiset, lastenvaatteita ja klassisempaa muotia hakevat ja niin edelleen. Kaikkea tätä meillä on, mutta me emme niin aktiivisesti niitä markkinoi. Uskoisin kuitenkin, että tämä myymälä tulee saamaan heti alussa jo laajemman asiakaskunnan. Tätä tukee myös Kämp Gallerian imago. Täsmällisyyttä ja töpinää Kiinteistönomistajalta Silván odottaa täsmällisyyttä kaikissa asioissa.
- Myymälän rakentaminen on meille kaikille kallista. On hirmuisen tärkeää, että ollaan tarkkoja niin aikatauluissa kuin sovituissa tavoissa tehdä asioita. Kaipaan positiivista tiukkuutta. - Toivoisin myös positiivista terrieriotetta, että tartuttaisiin asioihin jos huomataan, että on jotain mikä ei toimi tai pitäisi olla toisin. Vähittäiskaupassa on jokainen päivä tärkeä. Ne markat jotka menetetään tänään vaikkapa siksi, että tilassa on ollut vesivahinko jota ei ole korjattu, on menetetty eivätkä ne markat tule takaisin enää huomenna. Asiakas, joka haluaa tänään ostaa juuri niitä tuotteita on myymälässä tänään. Siksi kaipaan sellaista jämäkkyyttä, että pistetään asiat eteenpäin eikä ihmetellä, kiteyttää Silván. Tapani Piri, Locus 1/1999
ARTIKKELIT LOCUKSESSA 1997-1999:
MATINKYLÄ
FORUM
KÄMP GALLERIA