RYM SHOK Uutiskirje 0908

Rakennetulle ympäristölle huippuosaamisen keskittymä:
Kestävälle kehitykselle luodaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja

Kestävä kehitys onnistuu tai epäonnistuu rakennetun ympäristön myötä. Rakennettu ympäristö kuluttaa 40 % energiasta ja aiheuttaa 30 % päästöistä. Rakennusten, väylien ja muiden verkostojen sekä yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantaminen onkin yksi kehittämisen kärjistä valmisteilla olevassa rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymässä.

- Kunnianhimoisten energiansäästötavoitteiden saavuttaminen niin, että samalla toteutuvat myös esimerkiksi hyvälle sisäilmalle asetetut tavoitteet, vaatii runsaasti uusia suunnittelu-, tuote- ja materiaali-innovaatioita. Tähän liittyy niin suuria kehitystarpeita, että rakennetun ympäristön SHOKin perustaminen pitäisi olla alan toimijoille itsestäänselvyys, Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n hallituksen puheenjohtaja Aulis Kohvakka toteaa.

Ihminen ja ilmastonmuutos innovaatiotoiminnan haasteita

Rakennetun ympäristön SHOKin alustavaa tutkimusstrategiaa ja keskittymän valmistelutilannetta ja -tavoitteita esiteltiin Helsingissä 9.9. pidetyssä seminaarissa, johon osallistui noin 300 kiinteistö- ja rakentamisalan toimijaa. Tutkimusstrategiaa on valmisteltu useissa työpajoissa ja yritysten asiaintuntijoiden kanssa käydyissä keskustelussa. Alan yrityksiä kiinnostaviksi painoalueiksi on tutkimusstrategiassa tunnistettu energiatehokkuuden ohella kilpailukykyinen yhdyskuntainfra, käyttäjälähtöiset tilat sekä innovatiiviset prosessit ja toimintamallit. Tutkimusalueita yhteensitovia teemoja ovat ihminen ja ilmastonmuutos.

Kiinteistö- ja rakentamisalan innovaatiotoiminnan keskeisiä lähtökohtia tulee jatkossa olla poikkitieteellisyys, monialaisuus, avoimet innovaatioprosessit ja erityisesti loppukäyttäjien kytkeminen kehittämiseen. Ihminen rakennetun ympäristön käyttäjänä, kokijana, asiakkaana ja myös tekijänä on avainasemassa kaikkien kehityshaasteiden toteutumisen kannalta, korosti YIT Oyj:n viestintä- ja kehitysjohtaja Juha Kostiainen. Hän toimii rakennetun ympäristön SHOKia valmistelevan yritysryhmän puheenjohtajana.

SHOKin perustaminen edellyttää kunnianhimoa ja rohkeita valintoja

Seminaarissa puhunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen toivoo, että kiinteistö- ja rakennusalan yrityksiltä löytyy riittävän vahvaa tahtoa ja resursseja alan pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön ja sen vahvistamiseen kansainväliselle tasolle. Pekkarisen mukaan kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta on tärkeää tunnistaa ne tutkimuksen ja kehittämisen osa-alueet, joilla Suomi voi aidosti ja todennäköisimmin kilpailla globaaleilla markkinoilla ja nousta maailman kärkeen.

Myös Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas korosti, että kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaympäristössä on tapahtumassa niin suuria murroksia, että alan toimijat eivät pysty niihin yksin vastaamaan nykyisillä toimintavoilla. Resurssien ja osaamisen keskittäminen strategisesti tärkeille tutkimusalueille on välttämätöntä. Kankaan mukaan SHOKissa ei ole tarkoitus kehittää kiinteistö- ja rakentamisalan keskimääräistä osaamista, vaan tavoitteena on oltava kansainvälistä kilpailukykyä tuovan huippuosaamisen kehittäminen.

Tekesin rahoituksesta on tarkoitus ohjata SHOK-tutkimusohjelmien ja -hankkeisiin noin viidennes vuoteen 2012 mennessä. Vastaavasti Tekesin omien ohjelmien osuus pienentynee 50 prosentista 25 prosenttiin.

Yritykset päättävät keskittymän panostuksista ja painotuksista

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan rakennetun ympäristön SHOKiin kohdistuu hyvin käytännönläheisiä odotuksia sekä yhteiskunnan että loppukäyttäjien näkökulmasta. - Kiinteistö- ja rakentamisalan on kyettävä tuottamaan entistä parempaa laatua hallituin kustannuksin. Tuottavuudessa on saavutettava harppauksenomaisia kehitysaskeleita.

Kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana tähänastisessa RYM-SHOK-valmistelussa. Pipatti korostaa, että pallo siirtyy nyt selkeästi alan yrityksille. Niiden on päätettävä, kuinka paljon ne ovat valmiita panostamaan yhteiseen monitieteiseen ja pitkäjänteiseen huippututkimukseen ja huippuosaamisen kehittämiseen.

Tiiviitä keskusteluja tutkimusstrategian lopullisista painotuksista ja keskittymän osakkuudesta on käyty jo parinkymmenen kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksen kanssa. Yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen on tarkoitus tehdä ensimmäisiä aiesopimuksia RYM-SHOKin perustamisesta jo syksyn aikana. Hakemus SHOK-statuksen myöntämisestä päättävälle valtion tiede- ja teknologianeuvostolle ja SHOKien johtoryhmälle on tarkoitus jättää ensi vuoden alussa.

Lisätietoja rakennetun ympäristön SHOK-valmistelusta löytyy hankkeen verkkosivuilta osoitteesta www.rymshok.fi
Lisätietoja RAKLIssa antavat:
toimitusjohtaja Jani Saarinen, puh. 0400 625 670 ja
kehitysjohtaja Erkki Aalto, puh. 040 564 8647