Kiinteistöveron porrastamista energiatehokkuuden mukaan selvitetty

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliito RAKLI ry:n toimitusjohtaja Helena Kinnunen on ollut jäsenenä työryhmässä, joka selvitti ympäristöministeriön toimeksiannosta mahdollisuuksia tukea energiatehokkaita ratkaisuja porrastamalla kiinteistöveroa rakennuksen energiatehokkuuden mukaan. Työryhmä luovutti raporttinsa asuntoministeri Jan Vapaavuorelle 14.10.2009. Tiedotustilaisuudessa ministeri haastoi alaa kehittämään energiatehokkuutta aktiivisesti ja oma-aloitteisesti. RAKLI pitää energiatehokkuuden parantamista erittäin tärkeänä ja haastoi helmikuussa 2009 jäsenensä ja kumppaninsa mukaan energiatehokkuusohjelmaan, jonka tavoitteena on parantaa olemassa olevan rakennetun ympäristön energiatehokkuutta vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä kehitystyötä tehdään RAKLIn Energiafoorumin puitteissa.

Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella -raportissa todetaan, että asia vaatii vielä laajoja lisäselvityksiä ennen kuin päätöksiä kiinteistöveron porrastamisen mielekkyydestä voidaan tehdä. Teknisesti työryhmä piti porrastamista mahdollisena ja se esitti useita malleja, joita voitaisiin käyttää rakennuksen energiatehokkuuden määrittämisessä sekä vaihtoehtoja kiinteistöveron porrastamiseen. Ryhmän laatima raportti lähtee nyt laajalle lausuntokierrokselle.

Työryhmätyön lähtökohtana oli selvittää, miten enemmän päästöjä aiheuttavia rakennuksia voitaisiin verottaa enemmän kuin energiatehokkaampia. Tavoitteet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ovat kovat ja kiinteistövero voisi toimia yhtenä säännösohjauksen työkaluna, joka kannustaisi rakennuskannan parempaan ylläpitoon sekä ympäristömyönteisempien lämmitystapojen käyttöön. Työryhmä keskittyi sen pohtimiseen, mitä teknisiä vaihtoehtoja veron porrastuksen määrittelyyn olisi. Esimerkiksi energiatehokkuuden lisääminen tietona Väestörekisterikeskuksen kiinteistötietoihin rakennuksen ominaisuutta koskevana teknisluontoisena tietona vaatii lisäselvityksiä.

Rakennuksen energiatehokkuuden määrittäminen haasteellista

RAKLI pitää rakennusten energiatehokkuuden parantamista erittäin tärkeänä. Kiinteistöveron porrastamiseen rakennuksen energiatehokkuuden mukaan liittyy kuitenkin huomattavia haasteita. Energiatehokkuuden määrittely vaatii sellaista rakennusteknistä tietämystä ja ammattitaitoa, joita ei voida olettaa verohallinnon työntekijöillä olevan. Verotukseen liittyvää päätöksentekoa ei kuitenkaan voida luovuttaa julkishallinnon ulkopuolelle. Tämän vuoksi esimerkiksi energiatodistusten käyttöä veron määräytymisperusteena ei pidetä mahdollisena.

RAKLI toteaa työryhmän raportin mukaisesti, että energiatehokkuuden määrittäminen verolainsäädännön edellyttävällä täsmällisyydellä ja tasapuolisuudella on erittäin haastavaa. RAKLI myös epäilee, olisivatko verotuksen porrastamisen taloudelliset seuraukset niin merkittäviä, että niiden ohjaava vaikutus toteutuisi. Työryhmäkin muistutti raportissaan, että jos kiinteistöveron porrastamiseen päädytään, on toimenpiteen vaikutuksen oltava riittävässä suhteessa siitä kiinteistönomistajille ja hallinnolle aiheutuviin kustannuksiin. Muun muassa automaattisesti tuotetun tiedon kohdentaminen oikealle rakennukselle vaatii työtä verohallinnolta. Verovelvolliselle puolestaan saattaa aiheutua kustannuksia rakennuksen energiatehokkuuden selvittämisestä. Pohdintoja energiatehokkaiden ratkaisujen käytön edistämiseen verotuksen keinoin tulisi kuitenkin jatkaa.

RAKLI: Kiinteistöveron alarajoja ei pitäisi pakkokorottaa

Hallitus on esittänyt eduskunnalle kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottamista kuntatalouden turvaamiseksi 21.8.2009. RAKLI pitää alarajojen pakkokorotuksia huonoina. Kunnilla pitäisi olla päätäntävalta siitä, mille tasolle ne verotuksen säätävät. Nykyisessä taantumassa pakkokorotus olisi epätoivottava, koska se siirtyy suoraan elinkustannuksiin ja näkyy muun muassa asunto- ja toimitilavuokrissa. Tämä ei helpota yksittäisten ihmisten tai yritysten tilannetta taloudellisessa taantumassa. Myös kiinteistöveron porrastamiseen rakennuksen energiatehokkuuden mukaan liittyy työryhmän raportin mukaan se haaste, että juuri pienituloisimmilla kiinteistönomistajilla on heikoimmat mahdollisuudet korjaustoimenpiteisiin, minkä vuoksi he saattaisivat joutua maksamaan korkeimpia kiinteistöveroja.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Helena Kinnunen, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, puh. 050 555 8177

Ympäristöministeriön internetsivuilla on ladattavissa loppuraportti ja tiedote aiheesta.
RAKLIn energiatehokkuus haaste 4.2.2009