Elinkaarimallit tarvitsevat lisää kumppanuutta

Elinkaarimallit kiinnostavat sekä tilaajia että palveluntuottajia, mutta niihin liittyy myös runsaasti haasteita. Aitoa kumppanuutta ja vastavuoroisuutta kaivataan lisää, maksumekanismeja ja riskien jakoa tulee kehittää sekä mahdollisuuksia toimintamallien monistamiseen lisätä. Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka oikeustieteen ylioppilas Niina Hakkarainen on tehnyt Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn ja Rakennusteollisuus RT:n ohjauksessa. Tutkimuksen tulokset julkistettiin Rakennuttajapäivillä 21.1.2011.

Elinkaarimalleissa yhdistyvät hankkeen suunnittelu, rakentaminen ja pitkäaikainen, 15-30 vuoden ylläpito. Useissa tapauksissa hankkeisiin liittyy myös rahoitus- ja omistusjärjestely. Suomessa mallia on käytetty muutamissa moottoritiehankkeissa sekä useiden julkisten rakennusten rakentamisessa. Elinkaarimallikokemuksia kartoittaneen tutkimuksen mukaan yksi keskeisimmistä haasteista on se, että jokainen hanke on täysin yksilöllinen, mikä vaatii paljon paneutumista ja räätälöintiä. Elinkaarimallin vakiointi ja yksinkertaistaminen nopeuttaisi hakkeiden läpivientiä ja selkeyttäisi eri osapuolten asemaa.

Innovaatioille pitää jättää tilaa

Erityisesti palveluntarjoajat kokivat ongelmaksi sen, etteivät he pääse hankkeissa riittävästi hyödyntämään omia innovaatioitaan. Suunnitelmat tulevat liian annettuina, eikä palveluntuottaja pysty niihin aidosti vaikuttamaan. Myös innovaatioihin liittyvistä tekijänoikeuksista on joissakin tapauksissa aiheutunut ongelmia. Suunnittelun yhteistyötä ja vuoropuhelua on syytä elinkaarihankkeissa lisätä, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

Hankkeiden nopeudessa tai laadussa ei koettu olevan merkittävää eroa perinteisiin hankkeisiin verrattuna ja rahoituksen todettiin järjestyvän nopeammin ja varmemmin. Elinkaarimalleissa käytettyjä maksumekanismeja palveluntuottajat pitivät liian monimutkaisina ja sanktioita suurina. Riskienjaossa on viime aikoina onnistuttu paremmin kuin ensimmäisissä elinkaarihankkeissa ja tasapainoa alkaa pikku hiljaa löytyä. Palveluntuottajat korostivat, ettei sopimusvaiheessa kannata turhaan siirtää ja hinnoitella sellaisia riskejä, joihin he eivät voi toteutusvaiheessa aidosti vaikuttaa.

Osaamista kehitettävä

Elinkaarimallien osaamista tulee kaikkien haastateltujen mukaan lisätä ja palveluntuottajat kaipaavat edelleen hiomista maksumekanismeihin ja riskienjakoon. Esteitä elinkaarimallien laajemmalle käytölle on tilaajien mukaan mallin kannattavuuden osoittamisen vaikeus poliittisessa päätöksenteossa. Palveluntuottajat puolestaan kaipaavat hankkeisiin jatkuvuutta ja sopimuspohjia, joita voitaisiin hyödyntää useammassa hankkeessa. Hankkeiden monistamista peräänkuuluttivat myös eläkevakuutusyhtiöt, jotka eivät nykytilanteessa koe rahoituksesta ja pääomasijoituksista saatavaa tuottoa riittäväksi. Monistettavuus helpottaisi myös hankkeiden riskien ennakoitavuutta.

RAKLI ja Rakennusteollisuus RT hyödyntävät tutkimuksen tuloksia työssään ja pyrkivät kehittämään entistä toimivampia elinkaarimalleja yhdessä jäsentensä kanssa.

Lisätietoja:
Pekka Vaara, toimialapäällikkö, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, puh. 0400 501 726
Kirsi Palviainen, johtaja, Rakennusteollisuus RT, puh. 050 548 1678

Elinkaarimallien käytöstä syntyneitä kokemuksia kartoittanut tutkimus toteutettiin loppuvuodesta 2010 internetkyselyn ja syvähaastattelujen avulla. Siihen osallistui tilaajia, palveluntuottajia ja eläkevakuutusyhtiöitä. Tutkimuksen toteutti opinnäytetyönään oikeustieteen ylioppilas Niina Hakkarainen Helsingin yliopistosta RAKLIn ja Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta.