Tiedote 12.12.2008

Julkisten rakennuttajien on nyt elvytettävä

Kiinteistöjen ja infrastruktuurin omistajien kannattaa nyt rakennuttaa. Valtion, kuntien ja seurakuntien pitäisi nyt kiirehtiä suunniteltujen ja aiemmin korkeasuhdanteen alta siirrettyjen hankkeiden toteuttamista. Käynnistettävät investoinnit säästäisivät veronmaksajien varoja ja elvyttäisivät rakentamista ja muuta teollisuutta.

Valtion ja kuntien tulisi nyt nopeasti käynnistää vuosille 2009-2011 suunnittelemiaan liikenne- ja yhdyskuntainfrastruktuurin uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeita. Eduskunnan tulisi käynnistää välittömästi viime vuonna siirrettyjen tiehankkeiden kantatien 51 parantaminen välillä Kirkkonummi-Kivenlahti ja valtatien 14 järjestelyt Savonlinnan keskustassa.

Nopeimmin valtio elvyttäisi lisäämällä perusväylänpidon rahoitusta 250 milj. eurolla. Taloustilanne tarjoaisi myös kunnille hyvät näkymät edulliseen ja nopeaan julkisten kiinteistöjen, koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden peruskorjaamiseen.

Julkisia investointeja voitaisiin tässä suhdannetilanteessa nopeuttaa erilaisin budjettien ulkopuolisin rahoitusjärjestelyin. Valtio ja kunnat voisivat esimerkiksi käynnistää 20-50 % uusista investoinneista erilaisin elinkaari- ja palvelusopimuksin. Hankkeet maksettaisiin takaisin elinkaaren mittaisilla (20-40 vuotta) palvelusopimuksilla. Mallia uudentyyppisestä elinkaarirakentamisesta ovat kehittäneet yhdessä Rakennusteollisuus RT, RAKLI ja Elron Oy.

Elinkaarimallien käytön mahdollistaisivat erilaiset kiinteistö- ja infrastruktuurirahastot, joiden perustamiseksi on jo olemassa valmiita malleja. Lisäksi eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä kiinteistörahastolain uudistaminen, joka tarjoaa verotuksellisesti edullisen tavan sijoittaa asuntoihin sijoittaviin kiinteistörahastoihin. Lainsäädäntö tulisi nyt laajentaa koskemaan kaikkia kiinteistöjä ja myös muuta infrastruktuuria.

Elinkaarimalleja ja rahastomuotoista rahoitusta olisi mahdollista soveltaa yksittäisiin suuriin investointeihin (yli 50-100 milj. eur) tai useisiin pieniin samankaltaisiin hankkeisiin (1-5 milj. eur) sekä uudisrakentamiseen että peruskorjaushankkeisiin. Investoinnit voivat kohdistua yleisiin liikenneväyliin, joukkoliikenteen hankkeisiin, liityntäpysäköintialueisiin, terminaaleihin ja satamiin, julkisiin rakennuksiin, sairaaloihin, kouluihin tai vaikkapa vuokra-asuntoihin.

Kiinteistö- ja infrastruktuurirahastojen ankkurisijoittajina voisivat toimia myös valtio, kunnat ja kuntayhteisöt sekä eri eläkevakuutusyhtiöt. Tarvittavaa pääomaa olisi mahdollista kerätä myös yksityisiltä piensijoittajilta.

Valtion tai kunnan toimiessa tilaajana ja palvelumaksun takaajana, rahastot saavat lainarahoituksensa lähes samalla korkomarginaalilla kuin tilaaja itse. Tilaaja pystyy lisäksi pienentämään marginaalia erottamalla toisistaan investointien kiinteän pal-velumaksun ja muuttuvan käytettävyyteen tai palvelutasoon perustuvan maksun. Samalla rahastot tarjoaisivat kotimaisille eläkevakuutusyhtiöille mahdollisuuden sijoittaa suomalaiseen rakennettuun ympäristöön.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jani Saarinen, puh. 0400 625 670