Globaalit trendit

Rakennusteollisuus ja USA:n elvytys

Rakennusteollisuudella on keskeinen rooli presidentti Obaman elvytyspaketissa

By Dan Steinbock

Kun Capitol Hill valmistautui äänestyksiin viime viikonlopun alla, presidentti Obaman elvytyspaketti oli yli 900 mrd dollarin suuruinen paketti. Vaikka pakettia todennäköisesti leikataan alkuperäisestä, se on nykyisellään liian pieni, ehkä 40-50 prosenttia siitä mitä tarvitaan. Lähiaikoina seuraavat uudet debatit uusista pelastuspaketeista. USA:n pankkijärjestelmä on jo "teknisesti maksukyvytön" ja osavaltiot tarvitsevat satoja miljardeja dollareita välttääkseen konkurssitilan. Varmaa on sekin, että rakennusteollisuus esittää merkittävää roolia elvytyspaketeissa.

Rakennusteollisuuden suora rooli...

Presidentti Obaman elvytyspaketin lyhyen tähtäimen tavoitteena on "luoda ja säästää 3 milj työpaikkaa." Pitkän tähtäimen tavoitteena on elvyttää USA:n talouden vanhoja sektoreita (mm. terveydenhuolto) sekä luoda ja kiihdyttää uusia (energia- ja ympäristö). Rakennusala vaikuttaa suoraan edellisiin ja välillisesti jälkimmäisiiin.

Alkuperäinen elvytyspaketti sisälsi 550 mrd dollaria julkisen vallan projekteihin ja 275 mrd dollaria veroleikkauksiin. Sama paketti sisälsi 90 mrd dollaria erilaisiin infrastruktuuriprojekteihin, mukaanlukien 30 mrd dollaria valtateihin, 31 mrd dollaria liittovaltion ja muiden julkisten rakennusten modernisointiin, 19 mrd dollaria vedenpuhdistukseen, tulvakontrolliin ja muihin ympäristöprojekteihin sekä 10 mrd dollaria julkisen liikenteen ja rautateiden infran kohentamiseen. Näillä luodaan työpaikkoja pikimmin, siksi niitä tullaan leikkaamaan vähiten.

... ja välilliset vaikutukset

Elvytyspaketti sijoittaa infrastruktuurin ohella arviolta 142 mrd dollaria koulutukseen, 111 mrd dollaria terveydenhuoltoon, 54 mrd dollaria energiaan sekä 16 mrd dollaria tieteeseen ja teknologiaan. Uusi valkoinen talo tulee kamppailemaan aggressiivisesti uuden energiapolitiikan puolesta ja ilmastomuutosta vastaan. Rakennusalan välilliset vaikutukset ovat merkittäviä USA:n uudessa energia- ja ympäristöpolitiikassa.

Alkuperäisessä elvytyspaketissa energiasektorin investoinneista liki 32 mrd dollaria kohdistettiin energiaverkon tehostamiseen, 16 mrd dollaria julkisten asuintalojen korjaustyöhän ja energiatehokkuuteen sekä 6 mrd dollaria matalatuloisten amerikkalaisten kotien suojaamiseen ilmastomuutokselta. Rakennusala hyötyisi kaavailluista verokiihokkeistakin, joihin sisältyvä tarkistus sallisi pienyritysten alaskirjata laitteistokustannukset ja muut pääomaostot hankintavuonna. Lisäksi koulutusinvestoinneista on liki 20 mrd dollaria koulutuslaitosten korjausrakentamiseen.

Mitä seuraavaksi?

Vuonna 2006 Yhdysvaltain subprime-kriisi laukaisi kansainväliseen lainakriisin, joka johti globaaliin finanssikriisiin. Matkan varrella Washington on eri tavoin yrittänyt hillitä laskukierrettä. Alkukeväällä 2008 Bushin 152 mrd dollarin elvytyspaketti pyrki innostamaan kulutusta ja yritysmaailman investointeja, mutta epäonnistui kummassakin. Viime lokakuussa 700 mrd dollarin pelastuspaketti suunnattiin ensisijassa investointipankeille, mutta se oli liian vähän liian myöhään. Nyt väitellään 800-900 mrd dollarin elvytyspaketista. Perässä seuraavat debatit pankkijärjestelmän pelastuspaketista ja osavaltioiden alijäämistä - mikä merkitsee arviolta 1-2 bilj dollarin lisäinvestointeja.

Trendivaikutukset

- Alkuperäisen 825 mrd dollarin elvytyspaketin investoinneista menee erilaisiin rakennusalan projekteihin arviolta 135 mrd dollaria.
- Jos "buy American"-sääntöjä tarkistetaan, kuten senaatti näyttää tekevän, uudet investoinnit luovat uusia mahdollisuuksia myös ulkomaisille toimittajille.
- Uudet mahdollisuudet ovat suoria ja merkittävimmät julkisen infrastruktuurin investoinneissa.
- Epäsuorat vaikutukset ovat merkittävimpiä energia- ja ympäristörakentamisen puolella.
- Nykyiset elvytyspaketit eivät riitä. Rakennusalan kannalta uudet investoinnit tulevat olemaan merkittävimmät osavaltioiden infra- ja rakennusprojektien suhteen.

Dan Steinbock on India, China and America -instituutin kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusjohtaja.
(9.2.2009)