Ympäristöministeriö RAKLIn vieraana

Ympäristöministeriön rakennusneuvokset Teppo Lehtinen,Matti Vatilo ja Aila Korpivaara sekä hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo vierailivat RAKLIssa 12.10.2009. Tilaisuuden aluksi RAKLIn toimitusjohtaja Helena Kinnunen esitteli lyhyesti RAKLIn toimintaa ja Matti Vatilo kertoi ympäristöministeriön organisaatiomuutoksesta sekä ELY-uudistuksesta, jonka tavoitteena on parantaa eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä.

Liisa Linna-Angelvuo, Matti Vatilo ja Erkki Aalto

Ympäristöministeriön toiminta on jaettu kuuteen ryhmään, joiden ajankohtaisimmat asiat Matti Vatilo kertoi puheenvuorossaan. Alueiden käytön ryhmä paneutuu tällä hetkellä muun muassa tuulivoimaan liittyviin kysymyksiin. Haasteena on huolehtia siitä, että yhteiset pelisäännöt ovat ajan tasalla. Yhdyskuntien ryhmää puhututtavat kaupan työryhmän ehdotukset. Asumisen ryhmässä ajankohtaista on taantuman lieventäminen sosiaalisen asuntotuotannon keinoin sekä valtion ja Helsingin välinen aiesopimus asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi. Elinympäristöryhmä pureutuu parhaillaan siihen, miten siirtymää kaavoituksesta rakentamiseen saataisiin sujuvammaksi. Rakentamisen ryhmässä tehdään nyt paljon töitä energiatehokkuuden eteen. Rakenteellisiin ratkaisuihin on luvassa muutoksia. Kuudes ryhmä on kehittäminen, joka tuottaa tietoa kaikkien muiden ryhmien käyttöön.

Energiatehokkuus yhdistää

RAKLIn toimialapäälliköt pitivät katsaukset omien toimialojensa ajankohtaisista asioista. Yhteistä näille kaikille on se, että energiatehokkuus on vahvasti tapetilla. Ympäristöministeriön edustajat ilahtuivat siitä, että RAKLIn jäsenet haluavat olla edelläkävijöitä energiatehokkuudessa, eivätkä passiivisina odota määräysten tiukentumista. Tällä saralla nähtiin olevan paljon yhteistyömahdollisuuksia. Käytännössä haaste tulee olemaan esimerkiksi korjausrakentamisen laaja kirjo. Eri aikakausien rakennuksissa eivät toimi samat ratkaisut ja osaamista ja määräyksiä on kehitettävä tältä pohjalta.

Suurin haaste energiatehokkaammassa toiminnassa on se, että käyttäjät pitäisi saada motivoitua toimimaan toivotulla tavalla. Keskustelussa todettiin, että arjen ratkaisuista pitää tehdä helppoja ja esimerkiksi veden- ja sähkönkulutus pitäisi saada vaikuttamaan asuntokohtaisiin kuluihin niin, että se kannustaisi niukempaan käyttöön. Yksi ulottuvuus tässä työssä on RAKLIn ja sen yhteistyökumppaneiden käynnistämä työ, jonka tuloksena syntyy energiatehokkuuden taloudellisia mittareita. Niiden on tarkoitus kuvata syntyneitä säästöjä nykyisiä mittareita tarkemmin ja ymmärrettävämmin.

A2- ja yleishyödyllisyysuudistukset puhuttivat

Ympäristöministeriössä on käynnissä kaksi uudistusta, jotka puhuttivat raklilaisia: A2-uudistus ja yleishyödyllisyyssäännöstön uudistus. Aila Korpivaara kertoi, että Suomen rakentamismääräyskokoelman A2-osan uudistustyö on kytketty B-osan rakenteellisen lujuuden määräysten uudistustyöhön. Määräysten uudistus tehdään koko suunnittelukokonaisuus huomioiden ja uudet säännökset astunevat voimaan 2011. Valmistelutyötä tehdään pääosin virkamiestyönä, johon jo saaduista lausunnoista ja tehdystä työryhmätyöstä on saatu hyviä eväitä. Uudistustyön aikana tullaan järjestämään useita pienimuotoisia keskustelutilaisuuksia, joissa selvitetään eri osapuolten näkemyksiä määräysten uudistamisesta.

Ministeriössä toimii asuntoministeri Vapaavuoren asettama yleishyödyllisyystyöryhmä, joka pohtii sitä, miten säännöstöä voitaisiin kehittää niin, että vuokra-asuntotarjontaa saataisiin lisättyä. Liisa Linna-Angelvuo korosti, että työryhmä haluaa keskustella säännösten kehittämisestä laajasti eri toimijoiden kanssa, eikä näkemyksiä kerätä vain kirjallisilla lausunnoilla tai suurissa kuulemistilaisuuksissa. Kehitystyön haasteena on se, että sekä kiinteistö- että yhteisökohtaista yleishyödyllisyyttä säätelevää säännöstöä tarvitaan. EU asettaa omat rajansa sille, miten asuntotuotantoa voidaan tukea. Suomessa omaa yleishyödyllisyyssäännöstöä halutaan kehittää niin, ettei EU:n notifiointia muutosten vuoksi tarvittaisi, koska tämä hidastaisi työtä liikaa. Liikkumavara säännöstön kehittämistyössä on siis rajallinen. Uudistus halutaan viedä huolella loppuun, koska kyse on toimintaan pitkällä aikavälillä vaikuttavasta muutoksesta.

Kaupan sijoittuminen ja maakuntakaavat

Tilaisuuden päätteeksi keskusteltiin vielä kaupan sijoittumisen ohjaamisesta maakuntakaavoissa. Matti Vatilo kertoi, että uudistuksessa on ollut ajatuksena se, että päätösten seudulliset vaikutukset voidaan huomioida paremmin maakuntatason kaavoituksessa kuin kunnallisessa kaavoituksessa. Maakuntakaavoihin on tarkoitus määrittää maksimipalveluyksikkökokoja, mikä saattaa asettaa haasteita tilaa vaativalle kaupalle, jos se tulee tämän tason kaavoituksen piiriin.