RAKLIn seminaarissa pohdittiin Jyväskylän tulevaisuutta

RAKLIn Jyväskylän aluetoimikunta järjesti ensimmäisen yleisötilaisuutensa Tulevaisuuden Jyväskylä -seminaarin 21.10.2009. Paikalle saapui 30 Jyväskylän seudun kehittämisestä kiinnostunutta. Kaupunkirakenteen haasteisiin paneutuneessa tilaisuudessa huomioitiin niin maankäytön, liikenneratkaisujen kuin kaupan ja palveluidenkin näkökulmat. Lisäksi pohdittiin sitä, voiko alueen vetovoimaa suunnitella ja miten tulevaisuutta voidaan suunnittelussa parhaiten ennakoida. Seminaarin avasi Jyväskylän aluetoimikunnan puheenjohtaja Juha Takala , joka viritti kuulijoita tunnelmaan esittelemällä kuvia 1930-luvun Jyväskylästä sekä suunnitelman vuodelta 2020. Johtaja Olli Niemi NCC:ltä pohti puheenvuorossaan sitä, voidaanko vetovoimaa suunnitella tietylle alueelle. Hän tuli siihen tulokseen, ettei vetovoimaa sinänsä voida suunnitella, koska tulevaisuuden ennakoiminen aukottomasti on mahdotonta, mutta vetovoiman syntymistä voidaan edistää hyvällä suunnittelulla. Niemi muistutti, ettei aina pitäisi ajatella vain kaavoihin kangistuneesti ja totutun tavan mukaan. Hän lanseerasi urbaanin kesannon käsitteen, jolla tarkoitetaan jo epäkurantiksi ajateltua toimitilaa, joka kuitenkin osoittautuu tietylle käyttäjäryhmälle juuri oikeaksi. Esimerkiksi aloittelevat, innovatiiviset ja luovat yritykset ovat usein tyytyväisiä, kun ne saavat käyttöönsä edulliset tilat. Heidän kokoontuessa yhteiseen tilaan sekin uudistuu kuin itsestään. Työtilojen käyttö muuttuu, väliaikaisiakin ratkaisuja voidaan suunnitella ja luovuudelle pitää antaa tilaa, Olli Niemi totesi. Hän kertoi esityksessään myös kansainvälisiä esimerkkejä kaupunkisuunnittelusta Amsterdamissa ja Vancouverissa.

Juha Takala avasi seminaarin

Suunnittelupäällikkö Hannu Keralampi Tiehallinnosta kertoi Jyväskylän seudun liikennepoliittisesta ohjelmasta, jossa on määritelty lähivuosien tärkeimmät rakennuskohteet. Keskeistä ohjelmassa on muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen. Kehityskohteita on useita, mutta rahoituksesta johtuen tavoitteeseen edetään vaiheittain ja pitkällä aikajänteellä. Kehitysstrategia ja etenemisjärjestys luodaan siltä pohjalta, mitkä muutokset ovat eri toimijoiden näkökulmasta tarpeellisimpia.

Kaupan palveluja kehitettävä tasapainossa

Aluejohtaja Jukka Vakula Cityconista kertoi kaupan ja palvelujen kehityssuunnista lähitulevaisuudessa. Hän totesi, että kaksi merkittävimmin kuluttamiseen vaikuttavaa muutosta ovat väestön ikääntyminen ja pienten ruokakuntien määrän kasvu. Ikääntyminen korostaa lähipalvelujen merkitystä. Sinkuilla puolestaan on suhteellisen paljon rahaa käytettävissään ja he ostavat mielellään erikoistavaraa ja palveluja. Samanaikaisesti ihmisten arvotus vapaa-aikaa kohtaan kasvaa ja pakolliset kauppa-asiat halutaan hoitaa nopeasti. Toisaalta kaupoilta odotetaan myös elämyksellisyyttä. Taantuma ei ole suuresti vaikuttanut kulutukseen, mutta se näyttää hetkellisesti vähentäneen suurten hankintojen määrää. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta puolestaan on aiheuttanut sen, että turhaa autoilua halutaan välttää, mikä viittaisi siihen, että palvelujen pitäisi sijoittua lähelle asutusta sekä kaupunki- tai aluekeskustoihin.

Senior Advisor Martti Ronkainen Colliers International Oy:stä esitti komenttipuheenvuoron kaupan kehityssuunnista. Hän totesi, että kymmenen vuoden suunnitteluperspektiivi olisi kaupalle sopiva. Ronkainen muistutti, että perheiden ostokäyttäytymisessä korostuvat ostamisen helppous ja nopeus. Kaikki on saatava samasta paikasta. Hän toi myös esiin sen, että Suomessa kauppa on EU-maiden keskittyneintä. Käytännössä kolme suurinta kaupan ryhmää määrittelevät palvelutarjonnan. Suunnitteilla on nyt paljon rakennusliikelähtöisiä projekteja ja yrittäjille tarjotaan valmiita kauppapaikkoja. Martti Ronkainen kyseenalaisti, syntyykö näin tarvelähtöistä rakentamista. Lopuksi hän totesi, että kaupan palveluja suunniteltaessa on tärkeää hakea tasapainoa erilaisiin tarpeisiin vastaavien yksiköiden välille ja liikennejärjestelyjen merkitys pitää suunnittelussa muistaa.

Kasvavan kaupunkiseudun haasteet

Yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi esitteli Jyväskylän kaupunkiseudun maankäytön rakennemallia 20X0. Tavoitteena on luoda idearikas ja käyttökelpoinen malli, joka synnyttää kestävää ja taloudellista yhdyskuntarakennetta. Mallissa esitetään Jyväskylän seudulle kolmea vyöhykettä, jotka palvelevat erilaisia asumisen muotoja. Vilinän ja rauhallisuuden suhde alueilla poikkeaa toisistaan. Vilkkaimmalla alueella aktiiviaikaa on 24 tuntia vuorokaudessa, kun reuna-alueilla sitä saattaa olla vain kaksi tuntia. Myös liikkumistavat eri vyöhykkeillä vaihtelevat kevyestä liikenteestä joukkoliikenteeseen ja oman auton käyttöön. Syksyn kuluessa Jyväskylässä laaditaan kolme eri rakennemallivaihtoehtoa ja niiden vaikutuksia arvioidaan tiiviissä yhteistyössä liikennejärjestelmäsuunnittelijoiden sekä myöhemmin lähikuntien ja yritysten edustajien kanssa. Haasteena on vastata siihen, jos asukasmäärä sekä asuntojen ja työpaikkojen määrät seudulla nousevat tulevaisuudessa kymmenillä tuhansilla.