Pitäjänmäki on monien mahdollisuuksien alue

RAKLI ja Tekes järjestivät 14.6.2010 Pitäjänmäen kaupunginosan tulevaisuutta käsitelleen keskustelutilaisuuden. Intoa alueen kehittämiseen tuntuu olevan, koska sali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Mukana oli niin Helsingin kaupungin edustajia, kiinteistönomistajia, Pitäjänmäessä toimivien yritysten edustajia kuin tutkijoitakin. Keskustelussa nostettiin vahvasti esiin se, että Pitäjänmäki on aina kehittynyt ja muuttunut voimakkaasti, joten alueen vahvuudet saadaan varmasti nytkin käännettyä menestykseksi.

Pitäjänmäen seutu on arvostettua asuinaluetta, mutta toimistojen käyttöaste on siellä laskenut viime vuosina rajusti. ICT-alan "kodiksi" kehittyneellä alueella jo viidennes toimistotiloista on tyhjillään taloudellisen taantuman seurauksena. Nyt eri osapuolet kokoontuivat yhteiseen tilaisuuteen pohtimaan, miten aluetta pitäisi jatkossa kehittää, jotta se nousisi taas halutuimpien toimipaikkojen joukkoon. Länsi-Helsingin suosituin alue Pitäjänmäki yhä onkin ja sille ovat leimallista erinomainen sijainti ja hyvät julkiset yhteydet. Ainoa haaste, joka tilaisuudessa tuli esiin, on parkkipaikkojen puute. Ratkaisuksi tähän väläytettiin esimerkiksi alueen reunalla sijaitsevaa pysäköintikeskusta, josta pääsisi lopulliseen määränpäähän vaikkapa näppärällä minijunalla. Toisaalta tilaisuuden osallistujat olivat sitä mieltä, että joukkoliikennettä pitäisi kehittää niin houkuttelevammaksi, jotta tarve yksityisautoiluun vähenisi.

Helsingissä paljon pk-yrityksiä

Anssi Kujala Helsingin Yrittäjistä muistutti puheenvuorossaan, että Helsingissä toimivista yrityksistä 80 prosenttia työllistää enintään viisi henkilöä. Hän totesi, että esimerkiksi edullisia tiloja hyvinvointipalveluja tarjoaville yrityksille tarvittaisiin koko ajan lisää. Pk-yrityksille fiinit toimistohotellit eivät välttämättä ole kustannustehokkain ratkaisu ja myös vähemmän jalostettuja palveluja kaivataan. Kujala korosti myös sitä, että on tärkeää säilyttää myös teollista tuotantoa ja siihen liittyviä työpaikkoja Helsingissä. Pitäjänmäessä teolliset tuotantotilat, toimistot ja asunnot ovatkin sijainneet aina sulassa sovussa samalla alueella. Esimerkiksi ABB on toiminut Pitäjänmäessä jo lähes sadan vuoden ajan ja Kirsti Nordström kertoi yrityksen valinneen Pitäjänmäen nyt toiseksi niistä kampusalueista, joille kaikki toiminta keskitetään.

Vihreydestä uusi valtti?

Minna Maarttola Helsingin kaupungin Talous- ja suunnittelukeskuksen Elinkeinopalveluista kertoi puheenvuorossaan, kuinka Pitäjänmäestä 1990-luvulla oltiin luomassa Suomen Piimäkeä ja se oli erittäin vetovoimainen high tech -alue. Maarttola pohti, että jos ei Piimäki-konsepti enää nykytilanteessa toimi, pitäisikö Pitäjänmäkeä alkaa kehittää vihreän ajattelun ja ekologisuuden suuntaan. Tämä ajatus sai läsnäolijoilta runsaasti kannatusta. Pitäjänmäestä voisi tulla uusien toimintatapojen luontipaikka ja yhteisöllisten toimintaympäristöjen edelläkävijä.

Sijainti, sijainti ja sijainti

Aalto-yliopiston tutkijat Anna-Liisa Lindholm ja Peggie Rothe esittelivät toimitilojen käyttäjien tarpeita ja preferenssejä selvittänyttä tutkimustaan. Keskeisintä yritysten päätöksenteossa on tilojen sijainti toiminnan kannalta ja hyvät liikenneyhteydet. Merkittävää on tutkimuksen mukaan myös se, että toimitilat ovat lähellä työntekijöitä ja että ne tukevat työntekijöiden hyvinvointia sekä työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Myös vuokratasolla on luonnollisestikin merkitystä, mutta se ei näytä kohoavan merkittävimmäksi yritysten päätöksentekokriteeriksi toimitila-asioissa.

Kehittäminen vaatii yhteistyötä

Maarit Tuomainen esitteli SATOn Pitäjänmäessä sijaitsevaa asuntokorttelihanketta. Hän kehui yhteistyön sekä kiinteistön myyneen Elisan että Helsingin kaupungin kanssa sujuneen hankkeessa moitteettomasti. Toki olemassa olevalle alueelle ja teolliseen ympäristöön rakentaminen on haasteellista, mutta esimerkiksi meluhaittoja on voitu ehkäistä talon sisäisillä järjestelyillä, kuten sivukäytäväratkaisun toteuttamisella lamellitaloon. Jyrki Merjamaa Aberdeen Property Investorsista kertoi Pitäjänmäen tilanteesta toimitilaomistajan näkökulmasta. Hän totesi, että alueella on paljon vahvuuksia, joiden vuoksi sen tulevaisuus nähdään valoisana. On kuitenkin tärkeää pitää huolta siitä, että kaikki yhdessä sitoutuvat alueen kehittämiseen, eikä sen anneta nuhjaantua. Pelkästään panostaminen yksittäisten rakennusten kunnostamiseen ei riitä, vaan alueen viihtyisyyden ylläpitämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista kaupunkikuvallista satsausta.

Lisätietoja:
Juha Tiuraniemi, puh. 040 506 9151
Tutkimus- ja kehitysrahoitukseen liittyen: Sampsa Nissinen, Tekesin Tila-ohjelma, puh. 010 605 5687