Senioriasumisen innovaatioita tarvitaan

Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry järjesti 29.10. keskustelutilaisuuden paremmasta senioriasumisesta. Esperi Hoivapalvelukeskus Tilkkaan kokoontui 70 aiheesta kiinnostunutta ja aamupäivän aikana kuultiin runsaasti erilaisia näkökulmia senioriasumiseen. Keskustelussa painotettiin, että on tärkeää luoda senioriasumiseen erilaisia vaihtoehtoja ja pyrkiä kumoamaan vanhakantaista koti, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitos -ketjuajattelua. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi johtaja Aija Tasa RAKLIsta. Hän aloitti tilaisuuden toteamalla, että ikääntyvien kasvava määrä ja julkisen talouden heikentyvä tilanne asettavat valtavia muutospaineita senioriasumisen toteuttamiselle. Erikoistutkija Anni Vilkko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta pohti ikääntymisen ja asumisen haasteita muun muassa siitä näkökulmasta, ettei ikääntyviä voida kohdella yhtenä massana: meillä on niin heikkokuntoisia rollaattorimummoja kuin Rolling Stones -pappojakin.

Laitoshoidon määrä on Suomessa huimassa kasvussa ja vaihtoehtoja kodille tai laitokselle kaivataan kipeästi. Anni Vilkko totesi, että nyt yhä useampi ikääntyvä itse aktiivisesti pohtii asumisensa ratkaisuja, mikä on synnyttänyt muun muassa uudenlaista yhteisöasumista.

Päivittäinen piristys tarpeen Suomen Senioriliike ry:n tiedottaja Heli Stenvall piti koskettavan puheenvuoron asukasnäkökulmasta. Hän kertoi muistisairaan läheisensä jatkuvista vaikeuksista asua yksin. Keskeistä hyvässä elämässä on ruoka, seura, liikunta ja hengen ravinto läpi elämän, mutta muistisairas ei pysty huolehtimaan enää mistään näistä elämän osa-alueista yksin. Kodinhoitajat joutuvat kiireen vuoksi keskittymään vain lääkitykseen, eikä vanhuksen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ehditä huolehtia. Tulisikin kehittää ratkaisuja siihen, miten yksinäisiä kotona asuvia vanhuksia voitaisiin esimerkiksi koota ruokailemaan yhdessä omalla asuinalueellaan. Koko päivän kestävä kerhotoiminta voi olla monelle liian raskasta, mutta päivittäinen piristys olisi tervetullutta. Lisäksi tarvittaisiin kotona toteutettavia apuväline-esittelyjä ja arviointia siitä, miten arkea voisi helpottaa. Taloyhtiöille Stenvall heitti pallon siitä, että pitäisi kehittää paremmin ikääntyviä palvelevia pihoja. He eivät ole kiinnostuneita hiekkalaatikosta. Erilaisia senioriasumisen ratkaisuja Hoivakoti Tilkan toimintaa palveluntuottaja Esperi Caren näkökulmasta esitteli toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni. Tilkka on Suomen suurin yksityinen hoivakoti, jonka muuttamiseen historiallisesta sotilassairaalasta nykyiseen käyttöön sisältyi merkittäviä haasteita. Pyrkimyksenä oli luoda mahdollisimman kodikasta asumista, jossa valo, väri ja ilo piristävät arkea. Talo tarjoaa nyt monentasoista palveluasumista, viriketoimintaa ja muun muassa ruokailumahdollisuuksia. Toiminta on käynnistynyt erittäin hyvin huolimatta kohteen valmistumisesta juuri taantuman aikana. Kiinteistökehityspäällikkö Jaana Närö Helsingin seurakuntayhtymästä lisäsi ikääntyvien asumisen haasteisiin sen, mitä perilliset sanovat ikääntyvän toivomista asumisjärjestelyistä sekä sen, että myös ikääntyvä väestömme kansainvälistyy. Helsingin seurakuntayhtymä rakennuttaa senioritaloja, jotka perustuvat yhteisöllisyyden ja palvelujen hankkimisen mahdollisuuteen, eivät pakkoon. Senioritalot ovat itsenäisiä, mutta sijaitsevat palveluja tarjoavan palvelukeskuksen naapurissa. Tarjolla on sekä vuokra- että omistusasuntoja. Lahden vanhustenasuntosäätiön toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen korosti, että tarvitaan hoivakulttuurin muutos, jossa raja-aidat eri palveluasumisen muotojen välillä häivytetään ja tarjotaan ikääntyville arjen jatkumoa. Samasta kohteesta pitää löytyä vaihtoehtoja erikuntoisille henkilöille, jotteivät vanhukset joudu siirtymään kauas aina terveyden heikentyessä. Lahdessa asia on ratkaistu rakentamalla suuria kokonaisuuksia kaupungin keskustaan, lähelle palveluita. Mäkinen huomautti, että asunnon ominaisuuksien merkitys korostuu entisestään, kun elinpiiri iän myötä kapenee. Tämän vuoksi myös asukkaiden aistiympäristöön tulee kiinnittää huomiota. Palvelukeskuksista tulisi päästä hyvinvointikeskuksiin. Senioriasuminen kiinnostaa sijoittajiakin Eteran kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen kertoi senioriasumisen kiinnostavan nyt myös sijoittajaa: Etera on sijoittanut viimeisen vuoden aikana 100 miljoonaa euroa. Hän totesi, ettei senioriasuminen ole suhdanneherkkää ja sille on nyt kysyntää. Tosin samalla on pohdittava sitä, mihin talot soveltuvat 20-30 vuoden päästä, kun senioreiden määrä luultavasti lähtee laskuun. Onnistumisen edellytyksiä sijoittajan näkökulmasta on hoivakodin sijainti ja tiivis yhteistyö palveluntarjoajan kanssa. Keskeistä on myös tilaajan osaaminen jo suunnitteluvaiheessa sekä sijoittajien ja kuntien tiiviimpi yhteistyö senioriasumisen aikaansaamiseksi.

Tilaisuus päättyi kierrokseen Tilkan tiloissa Esperi caren asiakaspäällikön Minna Tammiruusun johdolla. Senioriasumisen kehittäminen on yksi RAKLIn Asunnot-toimialan painopistealueista. Parempaa senioriasumista -tilaisuus osoitti, että asia on nyt todella ajankohtainen ja se kiinnostaa toimijoita laajasti. RAKLI jatkaakin toimintaa aiheen parissa entistäkin aktiivisemmin ja suunnittelee muun muassa seniorifoorumin perustamista.