Energiatehokkuussopimuksen VAETS:in ensimmäinen raportointi maaliskuussa

RAKLI, YM, TEM ja Motiva kutsuivat vuoden 2010 aikana Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneet ja liittymistä harkitsevat tahot verkottumistilaisuuteen 19.11.2010. Aamupäivän aikana kuultiin kokemuksia energiatehokkaasta rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta sekä asukasyhteistyöstä. Energiatehokkuuden parantamiseen sitoutuneilla organisaatioilla on alkuvuodesta 2011 edessään ensimmäisen vuoden tulosten raportointi, johon myös paneuduttiin. Yli-insinööri Maarit Haakana toi tilaisuuteen ympäristöministeriön ajankohtaiset terveiset. Käynnissä on muun muassa laaja hankekokonaisuus, Kosteus- ja hometalkoot, joiden avulla halutaan kiinnittää huomiota rakentamisen laatuun. Hän esitteli myös energiaviisaaseen toimintaan tähtäävää ERA17-toimenpideohjelmaa, jonka Maarit Haakana kertoi olevan tulevaisuuden visio, johon pohjautuvia toimenpidesuunnitelmia aletaan nyt valmistella. Lisäksi hän kertoi myös korjausavustuslain muutosehdotuksesta, vuonna 2011 korotettavista energia-avustuksista sekä Rakentamismääräyskokoelman osan D1-muutoksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Heikki Väisänen kertoi energialinjausten ketjusta aina EU-tasolta kansallisiin toimiin. Euroopan komissio on antanut 10.11.2010 Energia 2020 -strategian.

Tiedonanto sisältää ylätason linjaukset energiatehokkuudesta ja energiasisämarkkinoista. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma sisältää EU-tason toimet vuosille 2011-2020. Käynnissä on myös energiapalveludirektiivin uudistaminen, jonka tavoitteena on saada lisää tehoa direktiivin toimeenpanoon. Kansallisia toimia ovat energiatehokkuussopimukset ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat. Ne ovat merkittävä osa energiatehokkuuden kehittämiseksi tehtävää vapaaehtoista toimintaa. Heikki Väisänen motivoi toimenpideohjelmaan liittyneitä raportoimaan energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävästä työstä kertomalla, että ministeriö raportoi tulokset vuosittain eteenpäin komissiolle, joka seuraa jäsenmaiden edistymistä energiarintamalla. Uusia energiatehokkaita toimintatapoja asuntorakentamiseen RAKLIn Infra-toimialan päällikkö Pekka Vaara kertoi Vaso-Soininen-hankkeesta, jossa muun muassa RAKLIn klinikan avulla on etsitty uudenlaisia toimintatapoja energiatehokkaan pientaloalueen rakentamiseen. Naantaliin nousee ARA-rahoituksella asuinalue, jota asukkaat, Varsinais-Suomen asumisoikeus, suunnittelijat ja urakoitsijat ovat alusta asti ideoineet yhdessä. Chief Marketing Officer Ilkka Alvoittu NCC:ltä puhui energiatehokkuudesta korjausrakentamisen yhteydessä. Hän totesi, että aina ei voi ajatella vain takaisinmaksuaikoja, koska ympäristöasiat korostuvat niin voimakkaasti niin asiakkaiden kuin lainsäätäjienkin vaatimuksissa. Keskeistä on sisällyttää energiatehokkuus taloyhtiön korjaussuunnitelmaan ja hoitaa mahdollisimman pian talotekniset säädöt ja rakennuksen käyttö asianmukaiseen kuntoon. Alvoittu uskoo, että energianhinnan noususta löytyy kyllä hyvinkin pian todellinen motivaattori energiankulutuksen hillitsemiseen. Käyttöä tehostamalla isoja säästöjä Kiinteistöjohtaja Jaakko Kammonen Espoonkruunusta kertoi heillä tehdystä asukasyhteistyöstä. Hän totesi, että onnistumisen edellytys on tehokas motivointi, koska asumiseen liittyvät tavat ovat sitkeässä. Säästövinkkejä pitää jakaa toistuvasti ja useita eri kanavia käyttäen. Osassa Espoonkruunun kohteista on vuodesta 1996 alkaen ollut energiaekspertit, jotka ohjaavat muiden asukkaiden toimintaa. VVO:n käyttö- ja ylläpitopäällikkö Pasi Kujansuu kertoi tehostamistoimista, joiden avulla VVO:n kohteissa on 2000-luvulla saatu aikaan selvää laskua lämmön ja veden sekä myös jonkin verran sähkön kulutuksessa. Tärkeää on jatkuva seuranta ja esimerkiksi mahdollisten vuotojen pikainen korjaaminen. Lisäksi asiantuntijoiden on jalkauduttava kentälle lähelle asukkaita ja kiinteistöhuollon henkilöstöä. Omistajan tiivis osallistuminen ja hyvien toimintamallien levittäminen eri puolille Suomea ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi kehittää toimintaa. Vuoden 2010 tulokset raportoidaan maaliskuuhun mennessä Tulevaa ensimmäistä VAETS-raportointia esitteli yksikönpäällikkö Ulla Suomi Motivasta. Käytössä on internetpohjainen, hyvin helppokäyttöinen järjestelmä, jonka kautta tiedot syötetään. Tuloksia luokitellaan muun muassa rakennustyypin, huoneistokohtaisen vedenmittauksen käytön ja rakennuksen ikäluokan mukaan. Raportoinnissa on kuusi osiota, joista tarkimmin jaotellaan kiinteistökannan kulutustiedot. Lisäksi raportoijat kertovat muun muassa tekemistään energiakatselmuksista ja -toimenpiteistä, jatkuvan parantamisen eteen tehdystä työstä sekä asukas- ja kiinteistöpalveluyhteistyöstä. Olennaista on raportoida huolellisesti kaikista tehdyistä toimista konkreettisesti ja arvioida niiden vaikutuksia. Raportoinnin jälkeen tuotetaan vertailuja keskenään vertailukelpoisista tiedoista. VAETS-yhteisöt raportoivat vuoden 2010 toimenpiteistään maaliskuun 2011 aikana ja tiedot siirretään edelleen kansalliseen raporttiin huhti-toukokuussa.