Yhdyskuntien kehittämiseen avattiin uusia näköaloja - RAKLIn yhdyskuntaklinikkaohjelma käynnistyi

RAKLI ja RYM Oy järjestivät 9.12. seminaarin, joka käsitteli yhdyskuntien kehittämistä. Kiinnostava aihe kokosi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston auditorioon yli sata osallistujaa, jotka edustivat kattavasti alaa. Tilaisuus antoi hyvän pohjan yhdyskuntien kehittämiselle yhdessä. Puheenjohtajana toiminut Helsingin kaupungin aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa peräänkuulutti avauspuheenvuorossaan yhdyskuntasuunnitteluun myös luovuutta ja uusia ajatuksia. Erityisasiantuntija Matti Laitio ympäristöministeriöstä esitteli kestävään yhdyskuntakehitykseen liittyviä haasteita. Hän totesi, että haasteet vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Kaupunkialueille tyypillistä on taajama-alueiden voimakas kasvu. Keskeisimmiksi kehittämisen haasteiksi Laitio nimesi eri tasoilla tehtävien ratkaisujen yhteensovittamisen, kaupunkiseutujen kehittämisen kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina, suunnittelun sisällön strategisen kehittämisen sekä olemassa olevan valtavan tietomäärän todellisen hyödyntämisen suunnittelutyössä. Matti Laitio huomautti myös, että yhdyskuntarakenteesta aiheutuvien vaikutusten arviointia tulisi yhdenmukaistaa ja suunnittelua havainnollistaa sekä konkretisoida.

Yhdyskuntarakenteita tutkitaan aktiivisesti RAKLIn yhdyskuntaklinikkaohjelmaa esitteli kehitysjohtaja Erkki Aalto. Hän kertoi, että ohjelman tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja osaamista yhdyskuntien kehittämiseen ja verkottaa toimijoita. RAKLIn klinikat ovat toimintamalli, jossa julkisen ja yksityisen sektorin ammattilaiset tuottavat muutamassa kuukaudessa ratkaisuja johonkin haasteelliseen käytännön tapaukseen. Vuosien 2010-2012 aikana on tarkoitus toteuttaa kymmenkunta yhdyskuntien kehittämisklinikkaa, joissa vetureina toimivat kaupungit. Eri kaupungeilla on samantyyppisiä haasteita, joten klinikkaohjelman avulla on mahdollista saavuttaa huomattavia synergiaetuja, Erkki Aalto korosti. Asumisen osaamisklusteria yhdyskuntaseminaarissa edusti Lahden tiede- ja yrityspuiston kehittämispäällikkö Vesa Ijäs. Asumisen osaamisklusterin tavoitteena on löytää ratkaisuja muun muassa kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja keinoja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Keskeistä työssä on loppukäyttäjän ja hänen tarpeidensa huomioiminen. Tutkimusjohtaja Anssi Salonen RYM Oy:stä esitteli Energizing Society -tutkimusohjelmaa. RYMin ohjelmat tarjoavat yrityksille yhteisiä kehitysalustoja. Tutkimuksen tavoitteena on luoda uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Energizing Society -ohjelma nostaa yhdyskuntasuunnittelun ja -rakentamisen Suomen huippuosaamisalueeksi. Ohjelma koostuu työpaketeista, joissa kehitetään muun muassa innovaatioita tukevaa yhdyskuntaa, kansalaispalautteen hyödyntämistä, olemassa olevia sekä uusia kaupunkeja, liikkumisympäristöjä ja käytännön testialustoja uusille toteutuksille.

Kaupunkisuunnittelu edellyttää strategista näkemystä Kehittyvää kaupunkisuunnittelua esitteli tutkimuspäällikkö Rikhard Manninen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Hän perusteli yleiskaavojen tärkeyttä sillä, että kaupunki ei ole koskaan valmis ja sen kehittämiselle tarvitaan pohja, jonka avulla jatkuvaa kehittämistä voidaan tehdä. Esimerkiksi Helsinkiin vuonna 1960-luvulla luotu kaava näkyy yhä alueiden rakenteessa: kallioilla asuinalueet, laaksoissa viheralueet. Viime vuosina Helsingissä on korostunut alueiden tasapainoinen kehittäminen ja segregaation ehkäiseminen. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää kaupungilta strategista suunnittelua, joka kattaa esimerkiksi asumisen ja liikennejärjestelmän integroinnin sekä seudullisen näkökulman, Manninen huomautti. Asuntoasiain päällikkö Ari Juhanila esitteli Lahden kaupungin kehitystä. Kaupunki on löytänyt itselleen roolin osana metropolialuetta ja se profiloituu houkuttelevaksi ja elinvoimaiseksi ympäristökaupungiksi.

Tavoitteena on yhden prosentin vuotuinen väestönkasvu. Lahti laatii asunto- ja maapoliittiset linjaukset aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Aluekehityksessä tehdään aktiivista yhteistyötä muun muassa Lahden tiede- ja yrityspuiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Helsingin yliopiston kanssa. Toimivaksi seudulliseksi yhteistyömuodoksi on osoittautunut se, että asuntotoimen viranomaistehtäviä hoidetaan yli kuntarajojen. Ari Juhanila valotti senioriasumista ajankohtaisin esimerkein ja totesi, että senioriasumiseen kaivataan yhteisiä määrittelyjä. Pitäjänmäen kehittämistä esittelivät kehityspäällikkö Minna Maarttola Helsingin elinkeinopalvelusta ja asset manager Jyrki Merjamaa Aberdeen Asset Managementista. Minna Maarttola kertoi, että teollisuutta on Pitäjänmäessä ollut yli 100 vuotta ja ICT-alaa yli kymmenen vuotta. Alueen vahvuus on hyvä sijainti ja liikenneyhteydet. Haasteena on tällä hetkellä toimistotilojen vajaakäyttö ja kovin eritasoiset tilat. Maarttola kuitenkin totesi, että Pitäjänmäki on muuttunut aikaisemminkin ja kykenee varmasti muuttumaan nytkin. Kaupungin tavoitteena on alueen monipuolinen elinkeinorakenne. Helsingin kaupunki ja RAKLI käynnistävät helmikuussa 2011 Piimäen syke -klinikan, joka tuottaa vaihtoehtoja Pitäjänmäen kehittämiseen. Jyrki Merjamaa korosti, että haastavassa markkinatilanteessa kiinteistönomistajien on uskallettava investoida ja kehittää tilojaan. Yksi toimiva ratkaisu voi hänen mukaansa olla tilojen erilaistaminen ja uudistaminen.

Yhdyskuntien viihtyisyyttä ja ihmisläheisyyttä lisättävä

Yhdyskuntatutkimuksen ajatuksia seminaarissa käsittelivät professori Jarmo Suominen Aalto-yliopistosta ja tekniikan tohtori, arkkitehti Anssi Joutsiniemi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Jarmo Suominen sanoi alueiden kilpailukyvyn kohentumisen edellyttävän konseptikehitystä. Tässä tulee huomioida suunnittelu-, käyttäjä-, tarjonta- ja kysyntänäkökulma. On tärkeää pohtia sitä, miten houkuttelevasti alueen potentiaali tarjoutuu käyttäjille. "Urbaanin onnelan" toteutuminen vaatii ympäristön ja käyttäjän vuorovaikutusta. Anssi Joutsiniemi pohti erilaisia mahdollisuuksia kehittää metropolialuetta. Yksi näkökulma on huomioida jatkuva muutos: kaupunkiin ei pidä laatia liian tiukkaa plaseerausta. Uudenlaista ajattelua tarvitaan yhdistävien alueiden tuottamiseen, keskustan ja periferian suhteen muotoutumiseen, funktionaalisesta erottelusta luopumiseen, kokoomakatujen käyttöön ihmisten, ei liikenteen yhdistäjinä sekä lisäksi liikenteen logiikkaan, Joutsiniemi tiivisti lopuksi.

Yhdyskuntaseminaarin aineistot löytyvät RAKLIn nettisivuilta kohdasta Tapahtumat/Tapahtumien aineistot.
Niihin voit tutustua tästä linkistä