Ylijäämämassojen sijoittaminen todellinen haaste pääkaupunkiseudulla - klinikka käynnistyi

RAKLI ja Helsingin kaupunki käynnistivät 16.2. hankintaklinikan, jolla etsitään ratkaisua rakentamisesta syntyvien maamassojen sijoittamiseen ja hyötykäytön lisäämiseen pääkaupunkiseudulla. Ongelma on akuutti nykyisten vastaanottopaikkojen täyttymisen ja runsaan rakentamisen vuoksi. Klinikka saikin suuren suosion ja aloitustilaisuudessa oli paikalla lähes kolmekymmentä kuntien ja maarakentajien edustajaa.

RAKLIn hankintaklinikoilla etsitään tapaa hankkia ja toteuttaa palvelu, jota ei markkinoilla ole yleisesti saatavilla. Ylijäämämassojen sijoittamista ja hyötykäyttöä käsittelevällä klinikalla työ jakautuu kolmeen työpajaan, joiden aiheet ovat kaavat ja luvat, hyötykäyttö ja jatkojalostus sekä liiketoimintakonsepti ja palveluhankinta. Klinikan päätösseminaari pidetään 16.5.2011, jonka jälkeen siitä julkaistaan loppuraportti koko alan käyttöön.

Helsinki tarvitsee uusia sijoituspaikkoja pikaisesti Avaustilaisuudessa Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen kertoi, että maamassojen sijoittamisen haaste on lisääntynyt sitä myötä, kun kaupunki on tiivistynyt. Vielä 1990-luvulla asia ratkaistiin tekemällä täyttömäkiä ja rantojen rakentamisella, mutta nyt tilaa näille toimille ei enää ole. Helsingin ja Vantaan kaupunkien välinen sopimus massojen kuljettamisesta Pitkäsuolle päättyi vuoden 2010 lopussa, joten nyt Helsingillä on kiire löytää uusi sijoituspaikka rakentamisen ylijäämämassoille. Samalla halutaan etsiä uutta tapaa toteuttaa massojen vastaanotto ja jatkokäsittely palvelutoimintana. Hyötykäyttöä tulisi tehostaa, koska Helsinki tarvitsee paljon maa-ainesta uusien alueidensa rakentamiseen muun muassa kohoavan tulvariskin vuoksi. Osastopäällikkö Osmo Torvinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta kertoi, että vuonna 2005 on alueen kuntien kesken tehty tarkastelu mahdollisista maamassojen sijoituspaikoista. Maakuntakaavassa on olemassa varauksia uusiksi alueiksi ja näitä pitäisi kuntien käyttöön saada vähintään kolme. Kaikkien yhteinen tavoite on vähentää hävikkiä ja edistää massojen ekologista jatkokäyttöä, mikä edellyttää käsittelytoimintojen kehittämistä. Palveluverkosto pitäisi suunnitella koko seudun käyttöön ja pitkällä, jopa 50 vuoden aikajänteellä. Urakoitsijoita edustanut toimitusjohtaja Paavo Syrjö Infra ry:stä muistutti, että käytännön ja kuljetusmatkojen suhteen olisi hyvä, jos vastaanottopaikat voisivat toimia ilman kuntarajoja ja niiden aukioloajat olisivat riittävän pitkät.

Lupaprosessit hidastavat uusien vastaanottopaikkojen käyttöönottoa Espoon kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski esitteli ylijäämämassojen vastaanottotoimintaa Kulmakorven alueella. Siellä asia on ratkaistu yhteistyössä Ruduksen ja Kirkkonummen kanssa ja tilaa massojen sijoittamiselle riittää vielä pitkäksi aikaa. Vantaan kaupungin tilannetta esitteli katupäällikkö Henry Westlin. Kaupungilla on kaksi omaa vastaanottopaikkaa Kulomäessä ja Pitkäsuolla. Näistä jälkimmäinenkin täyttyy vuoteen 2015 mennessä, joten myös Vantaalla tarvitaan pian uusia sijoituspaikkoja.

Kaikki kunnat harmittelivat pitkiä lupaprosesseja ja NIMBY-ilmiötä, eli sitä, ettei kukaan halua vastaanottopaikkaa naapuriinsa, vaikka se loisikin uusia mahdollisuuksia palveluliiketoimintaan ja työpaikkoja. Klinikan seuraavassa työpajassa mukana ovat myös lupaviranomaiset, joiden kanssa aloitetaan vuoropuhelu asian tiimoilta. Lisätietoja: Pekka Vaara, toimialapäällikkö, RAKLI, puh. 0400 501 726