Helsingin Pitäjänmäki positiiviseen kierteeseen

Helsingin Pitäjänmäellä toimii merkittäviä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, ja toimistotiloista noin 75 % on käytössä. Kuitenkin yritystoiminnan rakenteelliset muutokset ja toiminnan jatkuva tehostaminen ovat johtaneet alueen kannalta epätyydyttävään kehitykseen: Alueella arvioidaan olevan nyt noin 140 000 m2 tyhjää toimistotilaa. Se vastaa esimerkiksi noin 2000 pienyrityksen tilatarvetta. Pitäjänmäelle kaivataan uutta elinvoimaa ja yritystoimintaa. Tämän tiimoilta Helsingin kaupunki ottikin yhteyttä RAKLIin. Ratkaisuksi esitettiin klinikkatyöskentelyä, joka käynnistettiin keskiviikkona 16.3.2011 Pitäjänmäen Taitotalossa. Paikalle kerääntyi lähes 50 toimialamme ammattilaista. Alustuksista vastasivat Helsingin kaupungin edustajien lisäksi Helsingin Yrittäjät, ABB, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma sekä Neapo Oy.
Pitäjänmäessä tiivistä elämää Arkkitehti Siv Nordström ja insinööri Pirjo Koivunen Kaupunkisuunnitteluvirastosta esittelivät Pitäjänmäen kehittämisen lähtökohtia ja kehittämishaasteita alueen toiminnallisuuden, tilojen käytön sekä liikenneolosuhteiden kannalta. Helsingin Yrittäjien esityksessä, otsikon "Monipuolisuus takaa menestyksen" alla nostettiin esiin muun muassa pienyritysten kyky ja mahdollisuudet tukea toiminnan monipuolisuutta alueella. Helsingin Yrittäjien edustaja Juska Junttila näki hyvänä, että alueella miksataan asumista ja työntekoa, kahviloita, lounaspaikkoja, kuluttajapalveluja jne. Lisäksi hän korosti, että alakohtainen keskittyminen vahvistaa aluetta. Piimäelle pitäisikin tulevaisuudessa synnyttää vaikkapa "autoilijan pikapalvelut alue", "kuntoilijoiden taivas" tai "etninen ruokakeidas" toimistoblokkien vastapainoksi. Yleisessä keskustelussa nousi esiin vahvasti myös se, että aluetta ei saa katsoa liian kiinteistökohtaisesti osaoptimoiden, vaan kokonaisuutena.
ABB on pitkäjänteinen Pitäjänmäen alueen toimija, tonttiomistus voidaan osoittaa jo vuodesta 1908. Yrityksen kasvunäkymiin nojaten projektipäällikkö Pertti Sihvonen nosti esiin keskeisen kehittämisen kohteen: tuotantoyrityksen kasvu tarkoittaa ABB:n osalta muun muassa raskaan liikenteen liikennevirtojen kasvua. Samoin hän esitti, että sisäisen liikenteen sujumisen ja pysäköintipaikkojen riittävyyden suhteen on syytä tehdä toimenpiteitä. Aluepäällikkö Toni Pekonen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta kertoi, että yhtiöllä on Pitäjänmäen alueella noin 17 000 m2 tyhjää toimitilaa. Ilahduttavaa kuitenkin on, että viime aikoina alueelle muuttaneiden yritysten palaute sijoittumisesta Pitäjänmäelle on ollut rohkaisevaa.
Olemassa olevan alueen kehittäminen onkin Pekosen mukaan kestävämpää ja vihreämpää toimintaa kuin kokonaan uusien työpaikka-alueiden luominen. Tämän ja työpaikkojen houkuttelevuuden osalta Pitäjänmäessä onkin hienoa keskeinen sijainti pääkaupunkiseudulla, johon on hyvät yhteydet julkisilla kulkuvälineillä, nämä asiat korostuvat myös tulevaisuudessa. Toni Pekonen painotti hankkeen kiireellisyyttä: Pitäjänmäen toimitiloilla on tällä hetkellä kilpailukykyinen hinta-laatusuhde, joten vuokralaisilla on hyvä hetki hyödyntää tilanne. Nyt tarvitaankin sekä kaavoituksen että aluekehityksen koordinointia, mutta myös luovaa ideointia.

Pitäjämäen alueella on kokemusta ja osaamista asumis-, teollisuus- ja toimitilojen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Piimäen syke -yhdyskuntakehittämiseen tähtäävän klinikan tavoitteena on koota ja kir­kastaa eri tahojen intressit ja ideat ja saada aikaan yhteinen näkemys ja tahtotila alueen kehittämi­seksi. Keskiviikkona käyty aloituskeskustelu sekä ensimmäinen työpaja osoittivat, että elinvoimainen Pitäjänmäki voi samaan aikaa palvella asumisen, vapaa-ajan ja työnteon tarpeita. Kli­nikassa hahmotetaan yksi tai useampi alueidea ja keinot alueen "positiivisen kierteen" synnyttämiseksi. Klinikan loppuraportti valmistuu syksyllä 2011.