Elinkaarihankkeisiin kaivataan lisää kumppanuutta

Elinkaarimallit rakennusinvestointien toteutusmuotona kiinnostavat sekä tilaajia että palveluntuottajia, mutta niihin liittyy edelleen runsaasti haasteita. Aitoa kumppanuutta ja innovaatioita kaivataan lisää, maksumekanismeja ja riskien jakoa tulee selkeyttää sekä mahdollisuuksia toimintamallien monistamiseen lisätä.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka oikeustieteen ylioppilas Niina Hakkarainen on tehnyt Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Infra ry:n ohjauksessa. Tutkimukseen on haastateltu 19 elinkaarihankkeissa kokemusta saanutta tilaajien, palveluntuottajien ja rahoittajien edustajaa.

Selkeyttä riskinjakoon ja maksumekanismeihin

Elinkaarimalleissa yhdistyvät hankkeen suunnittelu, rakentaminen ja pitkäaikainen 15-30 vuoden ylläpito. Useissa tapauksissa hankkeisiin liittyy myös rahoitus- ja omistusjärjestely. Suomessa mallia on käytetty muutamissa moottoritiehankkeissa sekä useiden julkisten rakennusten rakentamisessa.

Riskinjaon suhteen haastateltavat kokivat, että kokemusten karttuessa on hankkeissa menty parempaan suuntaan. Palveluntuottajat toivoivat edelleen tilaajien ottavan kannettavakseen erityisesti niistä riskejä, joiden toteutumiseen osapuolet eivät voi vaikuttaa ja joiden hinnoittelu nostaa aiheetta tarjoushintaa. Maksumekanismeja ja sanktioita määritteleviä sopimusehtoja pidetään edelleen monimutkaisina.

Innovaatioille ja vuoropuhelulle lisää tilaa

Erityisesti palveluntarjoajat kokivat ongelmaksi sen, etteivät he voi hankkeissa riittävästi hyödyntää omia innovaatioitaan. He eivät useinkaan pääse vaikuttamaan projekteihin suunnitteluvaiheessa, jolloin elinkaarihankkeen keskeiset ratkaisut tehdään. Myös innovaatioihin liittyvistä tekijänoikeuksista on joissakin tapauksissa aiheutunut ongelmia. Suunnittelun yhteistyötä ja vuoropuhelua on syytä elinkaarihankkeissa lisätä, jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

Nopeus ja laatu eivät kiistattomia etuja

Elinkaarimalleja on perusteltu niiden nopeudella sekä hankkeiden toteutuksen ja ylläpidon paremmalla laadulla. Selvityksen mukaan elinkaarimalli voi mahdollistaa hankkeiden aloittamisen normaalia budjettirahoitteista mallia aikaisemmin, kun koko kustannuserää ei tarvitse osoittaa kerralla tilaajan budjetista. Sen sijaan tutkimuksessa ei saatu yksiselitteistä tukea sille, että rahoitusmalli vaikuttaisi itse rakentamisprojektin aikataulun läpivientiin. Myöskin itse kilpailuttamisprosessi - ja hankintavaihe voivat olla monimutkaisempia ja pitkäkestoisempia kuin perinteisessä mallissa. Laatutavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi kaivataan kokemuksia sopimuskauden loppuun ehtineistä hankkeista.

Osaamista ja mallien tuntemusta laajennettava

Haastattelututkimuksen mukaan yksi keskeisimmistä haasteista on se, että jokainen hanke on täysin yksilöllinen, mikä vaatii paljon paneutumista ja asiakirjojen räätälöintityötä. Elinkaarimallin vakiointi ja yksinkertaistaminen nopeuttaisi hankkeiden läpivientiä ja selkeyttäisi eri osapuolten asemaa. Elinkaarimallien valmistelun osaamispohjaa tulisi haastateltujen mukaan laajentaa.
Esteenä elinkaarimallien laajemmalle käytölle on tilaajien mukaan mallin kannattavuuden osoittamisen vaikeus poliittisessa päätöksenteossa. Palveluntuottajat puolestaan kaipaavat hankkeisiin jatkuvuutta ja sopimusasiakirjojen malleja, joita voitaisiin hyödyntää useammassa hankkeessa.

Hankkeiden monistamista peräänkuuluttivat myös eläkevakuutusyhtiöt, jotka eivät nykytilanteessa koe rahoituksesta ja pääomasijoituksista saatavaa tuottoa riittäväksi. Monistettavuus helpottaisi myös hankkeiden riskien ennakoitavuutta.
Tutkimusraportti on julkaistu sivuilla www.rakli.fi, www.rakennusteollisuus.fi ja www.infrary.fi.

Tästä linkistä raporttiin (pdf)

Lisätietoja:
Pekka Vaara, RAKLI, 0400 501 726, pekka.vaara(at)rakli.fi
Kirsi Palviainen, Rakennusteollisuus RT, 050 543 1678, kirsi.palviainen(at)rakennusteollisuus.fi
Paavo Syrjö, Infra ry, 040 560 1803, paavo.syrjo(at)infrary.fi