Rakennuttamisen säädösympäristö

Rakentamisen säädösympäristö on ennen näkemättömässä muutosvaiheessa. RAKLI tuo esiin kiinteistön omistajien ja rakennuttajien näkökulmia säädösvalmisteluun toimimalla tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Välitämme jäsenillemme tietoa uusista säädöksistä ja niiden soveltamisesta.

Kiinteistö- ja rakentamisalaa koskeva säädösympäristö on moniportainen. Ylätason suuntaviivoja määritellään EU-tasolla ja ilmastopolitiikan puitteissa. Konkreettisimmillaan säädellään rakentamisen käytännön ratkaisuja.

Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädännön valmistelu

Ympäristöministeriön asettama hanke valmistelee lainsäädäntöä ja ohjeita, joilla Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen EU:n yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Uudisrakennusten energiankäyttöä on säädelty pitkään. Rakentaminen lisää aina energiankulutusta ja päästövaikutuksia, ellei uudella rakennuksella korvata energia- ja päästöominaisuuksiltaan heikompia tiloja tai kyseessä ole plusenergia- tai nollaenergiarakennus. Uudisrakentamisen vaatimuksia on kiristetty jatkuvasti ja niitä tullaan edelleen kiristämään. Vuosikymmenen vaihteessa uudisrakennuksilta tullaan edellyttämään lähes nollaenergiatasoa. Uudisrakennusten osuus kaikesta kiinteistökannasta on kuitenkin vain noin prosentti, joten sen energiavaikutus koko rakennuskannan tasolla jää suhteellisen pieneksi.

Rakennuksissa tarvitaan aina jonkin verran energiaa. Nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan sellaisia energiatehokkaita rakennuksia, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa vuositasolla yhtä paljon kuin sitä niissä kulutetaan. Lähes nollaenergiarakennusvaatimukset tulevat edellyttämään merkittävää uusiutuvan energian käytön lisäämistä.

Lainsäädäntöhankkeen sivut

RAKLIn lausunto (toukokuu 2016)
RAKLin lausunto (marraskuu 2016)

Tilaa elämälle -blogeja:
Ei yritetä tehdä kaikista rakennuksista formuloita
Hyvinvointia lähes nollaenergiarakentamisella

Lisätietoja: Erkki Aalto, puh. 040 564 8647

MRL muutokset

Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotettiin vuosina 2015-2016 tehdyn työryhmätyöskentelyn pohjalta muutoksia, jotka koskevat muun muassa hajarakentamisen helpottamista, asemakaavoituksen sujuvoittamista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa sekä vähittäiskaupan suuruksikön sijainnin ohjausta ja pinta-alarajan nostoa. Muutokset astuivat voimaan 1.5.2017.

Ympäristöministeriön tiedote

Rakentamismääräyskokoelman uudistaminen

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet (ellei määräyksissä ole nimenomaisesti määrätty toisin). Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on tarkoitettu joustavaksi siten kuin se rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Olemassa olevia rakentamiskokoelman määräyksiä sovelletaan viiden vuoden siirtymäaikana kuten tähänkin asti. Sitä mukaa, kun rakentamismääräyskokoelman osia uudistetaan, kustakin uudesta asetuksesta käy suoraan ilmi, koskeeko se uuden rakennuksen rakentamista vai rakennuksen korjaus tai muutostyötä.

Lisätietoa rakentamismäääryskokoelmasta löydät tästä

Asbestilainsäädäntö muuttui vuoden 2016 alusta

Aikaisemmat asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen, vuoden 2017 loppuun saakka. Tämän jälkeen tehtävä asbestipurkutyö edellyttää voimassa olevaa asbestipurkutyölupaa.

Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta.
Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua siitä, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia.

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Korjaushankkeessa tulee selvittää, sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia. Asbestikartoituksen osalta ei nykyinen käytäntö, jossa rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita ja kaikki purkutyöt tilataan asbestipurkutyönä, ole hyväksyttävä. Purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä.

Aluehallintoviraston tiedote yrityksille 11.11.2015