Petri Suutarinen ja Jyrki Laurikainen HS:n Vieraskynä-palstalla: Joustava kaavoitus tukee kaupunkien uudistumista

11.10.17

Kiinteistöjen ja alueiden käyttötarkoitusta pitäisi voida muuttaa sujuvasti. Näin kehitettäisiin laadukasta kaupunkiympäristöä. Kaupunkien voimakas kasvu vaatii uudenlaista ajattelua ja kaupunkiseutujen myönteistä kehitystä edistäviä käytännön toimia. Kaivataan joustavuutta ja vauhtia, eikä nykyinen kaavoitusjärjestelmämme tahdo tähän riittävästi taipua.

Sääntelyn keventäminen on ajan hengen mukaista. Tästä lähtökohdasta tulisi tarkastella myös maankäytön suunnittelua ohjaavaa lainsäädäntöä ja käytäntöjä.

Elämme murrosvaiheessa, jossa voisimme tehdä kaupunkiympäristöistä entistä laadukkaampia ja monimuotoisempia. Nykyisessä järjestelmässä kuitenkin lukitaan rakennusten ja alueiden käyttötarkoitukset hyvinkin tiukasti. Niiden muuttaminen on useimmiten hidasta ja joskus jopa mahdotonta.

Olemassa olevaa infrastruktuuria pitää hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Olisi kustannustehokasta ja kestävän kehityksen kannalta järkevää sijoittaa kasvavissa kaupungeissa tarvittavat uudet kodit ja toimitilat sinne, missä kadut, vesi- ja viemäriverkostot sekä joukkoliikenne ovat jo valmiina. Myös kaupunkiympäristön elinvoiman kannalta on tärkeää, että alueet ja rakennukset säilyisivät vastedeskin tehokkaassa käytössä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tyhjillään olevat yli miljoona toimistoneliötä ovat ikävä osoitus siitä, mihin kaavassa tietylle rakennukselle määritelty tiukka käyttötarkoitus voi johtaa. Kysynnän muuttuessa kiinteistöjen käyttötarkoituksia pitäisi voida muuttaa paljon nykyistä jouhevammin. Kaavoitusjärjestelmän kehittämisen näkökulmasta tämä voisi tarkoittaa sitä, että useampia käyttötarkoituksia sallivat kaavamerkinnät yleistyisivät.

Keskusta-alueilla paikoin käytössä olevan, useat käyttötarkoitukset sallivan C-merkinnän tapaisten käytäntöjen toivoisi leviävän laajemmin kaupunkimaisessa ympäristössä. Esimerkiksi Helsingin yleiskaava ohjaa kasvattamaan kantakaupunkimaisuutta huomattavasti nykyistä suuremmalle alueelle, mikä puoltaa ajatusta väljemmän kaavamerkinnän käytön lisäämisestä.

Kun kaavamerkintä mahdollistaisi erilaiset käyttötarkoitukset, tiloja olisi nykyistä helpompi muokata vaihtelevien tarpeiden mukaan. Myös täydennysrakentamiselle avautuisi uusia vaihtoehtoja, jos tontilla sallittaisiin erilaiset toiminnot. Nykyajattelussa suositaan toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta, joka ei muodostu vaikkapa vain asumiseen tarkoitetuista homogeenisista kaduista.

Nykyinen kolmitasoinen kaavajärjestelmä aiheuttaa hierarkkisuudessaan hankaluuksia. Jokin kolmesta kaavatasosta – maakuntakaava, yleiskaava tai asemakaava – laahaa aina jäljessä, eikä alempaa voida periaatteessa muokata ylemmän vastaisesti. Olisikin järkevää siirtyä kaksitasoiseen kaavoitukseen, jossa kaupunkiseutukaava käsittäisi strategisen tason ja paikalliskaava tarkemmat suunnitelmat.

Tärkeintä olisi, että kokonaisvisio laadittaisiin toiminnallisena kokonaisuutena ja laaja-alaisesti kaupunkiseudulle. Paikalliskaavaan puolestaan tulisi jättää nykyistä enemmän joustoa, jota voitaisiin hyödyntää toteutusvaiheessa. Väljyys mahdollistaisi innovoinnin suunnittelussa, ja yksityiskohdat voitaisiin ratkaista rakennushankkeen yhteydessä.

Lisäksi säästettäisiin rahaa, kun vältyttäisiin piinallisen pitkiltä kaavamuutosprosesseilta. Ne ovat nykyisin valitettavan yleisiä.

Kiinteistönomistajien näkökulmasta ennakoitavuuden parantamiseksi olisi tervetullutta, että kaupungit antaisivat kaavoituksen kestosta palvelulupauksen. Ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan asemakaavoituksen kesto on valtakunnallisesti pidentynyt 50 prosenttia kymmenessä vuodessa, mikä on kaupunkiseutujen nopean uudistamisen kannalta väärä suunta. Neliöiden määrä kaavaa kohden on toki samalla kasvanut.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyö on alkuvaiheessa. Tilanteet ovat eri puolilla maata hyvin erilaisia, ja myös sitä tulisi miettiä, palveleeko samanlainen kaavajärjestelmä kaikkialla.

Toivomme rohkeutta pohtia avoimesti sitä, millaisilla linjauksilla työtä ohjataan. Olisi tärkeää, että uudistettu laki mahdollistaisi kaupunkiseutujen ja niiden vetovoiman kehittämisen entistä sujuvammin.

Petri Suutarinen
hallituksen puheenjohtaja, RAKLI ry

Jyrki Laurikainen
toimitusjohtaja, RAKLI ry

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 11.10.2017