Jyväskylä kiri kasvun kärkeen

20.01.17

Maailman ja maakunnan muutos olivat RAKLIn ja Rakennusteollisuus RT:n yhteisseminaarin aiheina. Iltapäivän aikana kuultiin monta positiivista uutista Jyväskylän seudun viimeaikaisesta kehityksestä – monet kiinteistö- ja rakentamisalan tunnusluvut ovat nyt Suomen korkeimpia. Katseita suunnattiin myös tulevaan ja pohdittiin kaupungistumisen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.

”Muutokset ovat globaaleja, mutta tähän tilaisuuteen haettiin nimenomaan paikallista näkökulmaa”, kertoi puheenjohtajana toiminut Juha Takala. Jyväskylän kaupunki on mahdollistanut kasvua esimerkiksi maan nopeimman kaavoituksen avulla, mitä seminaariväki vuolaasti kiitteli. Jyväskylä onkin kasvulukemissaan aivan pääkaupunkiseudun ja Tampereen kannoilla.

Talouden mallioppilas

Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitosta avasi alueen kehitystä lukujen valossa. ”Liikevaihdon kasvu ja toisaalta työttömyyden lasku on meillä ollut viimeiset pari vuotta Suomen voimakkainta. Poikkeuksellisesti kasvun veturi on ollut rakentaminen, joka on yleensä ollut alana jälkisyklinen”, Päivänen totesi. Rakentaminen kasvoi Jyväskylän seudulla 13,3 prosenttia vuonna 2016, kun koko maan keskiarvo oli 9,5 prosenttia.

Yksittäisistä hankkeista biotuotetehdas on merkittävä ja ilmiönä rakentamisen volyymiä on kasvattanut kaupan rakennemuutos, joka synnyttää uudenlaisia liiketilatarpeita. ”Patoutunutta investointitarvetta oli kertynyt vuodesta 2008 alkaen ja nyt sijoittajilla on runsaasti pääomia tarjolla”, Veli-Pekka Päivänen summasi. Tulevista, kiinteistöihin heijastuvista muutoksista hän mainitsi sote-uudistuksen, joka tulee vaikuttamaan tuhansien ihmisten työpaikkoihin. Päivänen myös arvioi, että tarvetta uusille toimistoille voisi asiantuntijapalveluiden kehityslukujen seurauksena lähitulevaisuudessa olla.

Kiinteistö- ja rakentamisalan suhdanteista Keski-Suomessa kertoivat myös Mikko Soutamo KTI Kiinteistötiedosta ja Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:stä. ”Jyväskylän kiinteistömarkkinoilla on nyt tehty vilkkaasti kauppaa ja painopiste on ollut liiketila- ja asuntokaupoissa. Vuokrakehitys on samankaltaista kuin muissa kasvukeskuksissa. Kovan kysynnän vuoksi tuottovaatimukset ovat lähteneet hienoiseen laskuun”, luetteli Mikko Soutamo, joka esitteli RAKLIn ja KTI:n ensimmäistä kertaa julkaisemaa Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinakatsausta. Sami Pakarinen kertoi, että Jyväskylän seudulla rakentamista, erityisesti liiketila ja julkista, on runsaasti ja työllisyysnäkymät ovat hyvät. ”Asuntorakentamisen osalta meidän pitäisi nähdä nykyisen kaltaisia tuotantolukuja seuraavat pari kymmentä vuotta, jotta kysyntään pystyttäisiin vastaamaan”, Pakarinen muistutti.

Uudet konstit käyttöön

Julkisten kiinteistöjen kunnossapitovarat pienentyvät entisestään ja korjausvelka kasvaa, sanoi kuntakiinteistöihin kohdistuvista haasteista puhunut Esko Eriksson Jyväskylän kaupungin Tilapalvelusta. ”Julkisen talouden tilanne on sellainen, että meidän pitää muuttaa toimintatapojamme. Rakentamisessa tämä tarkoittaa kulttuurinmuutosta kohti yhdessä tekemistä, esimerkiksi elinkaarimalleja ja integroituja projektitoteutuksia, joiden avulla saavutetaan parempi laatu ja tuottavuus”, Eriksson haastoi. ”Asiakkaiden tarpeissa tapahtuva kehitys haastaa myös meitä kiinteistönomistajia. Esimerkiksi kouluissa oppimisen käytännöt mullistuvat ja toimistoista tehdään kiivasta tahtia monitilaympäristöjä”, Eriksson kuvaili.

Esko Eriksson kiitti kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöjä ja ministeriöitä nopeasti kokoon saadusta KIRA-digi-hankkeesta, joka vauhdittaa digitalisaatiota ja toimintatapojen radikaalia muutosta osana hallituksen kärkihankeperhettä. Hanketta esitellyt Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä korosti, kuinka tärkeää on saada tieto avoimesti kaikkien saataville ja virtaamaan. ”Jokaisella osapuolella on itsellään mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa oma paikkansa digitalisaation edistämisessä. Kiinnostus KIRA-digiä kohtaan on ollut todella suurta ja heti ensimmäisellä hakukierroksella mukaan pyrki valittuihin verrattuna moninkertainen määrä kokeiluhankkeita”, kertoi Tarmo Pipatti.

Huimia tulevaisuudenkuvia seminaariväelle esitteli Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta. ”Kognitiivinen oppiminen tulee myös rakennuksiin. Järjestelmä kerää tietoa ja sen toiminta automatisoituu kokemukseen pohjautuen. Mittaustietoa kertyy koko elinkaaren ajalta, ja pikkuhiljaa järjestelmä oppii myös ennakoimaan tulevaa”, Neittaanmäki visioi. Hän myös heitti ilmoille innostavan ajatuksen siitä, että Jyväskylässä aloitettaisiin kiinteistö- ja rakentamisalan IT-koulutukseen keskittyvä maisteriohjelma.

RAKLI tekee tilaa kasvulle

Tarpeiden muutokseen vastaaminen ja uudistuminen ovat kantavia teemoja myös RAKLIn vuosien 2016-2020 Tilaa kasvulle -strategiassa. ”Matka kohti uusia tavoitteitamme on alkanut hyvin. Olemme muun muassa etsineet klinikoilla tapoja lisätä lähiöiden elinvoimaa ja johtaa työympäristömuutoksia. Digitalisaatio otti viime vuonna harppauksia eteenpäin ja muun muassa siihen liittyvä Slush-rinnakkaistapahtuma ReCoTech ylitti kaikkien odotukset”, kertoi Jyrki Laurikainen. RAKLIssa on tehty lujasti töitä myös sääntelyn keventämisen eteen, jotta rakennettua ympäristöä pystyttäisiin joustavasti muokkaamaan paremmin kasvua mahdollistavaksi.

Isoa kulttuurimuutosta tarvitaan myös laadun ja tuottavuuden saralla. Paremman laadun puolesta -hankkeessa haetaan pilottien kautta niitä keinoja, joilla laatu voidaan varmistaa. ”Kysehän on johtamisesta. Näkökulmina laadun tuottamiseen ovat tässä hankkeessa kuivaketjujen hallinta, laadun edellyttäminen hankinnoissa sekä vastaanottoketjun moitteettomuus. Tärkeintä on se, että opit leviävät pilottihankkeista laajasti käyttöön alalle”, Laurikainen kannusti.

RAKLIn ja KTI:n lehdistötiedote: Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinat kiinnostavat sijoittajia
Tilaisuuden aineistot