Terveiden tilojen vuosikymmenellä tavoitteena luoda toimintamalli sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi

09.04.18

Huhtikuun Aamukahveilla keskustelua herätti Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma, jota esittelemässä oli hallitusneuvos Marika Paavilainen valtioneuvoston kansliasta. Ohjelman tavoitteena on vähentää sisäilmaongelmista oireilevien ja sairastuvien määrää ja tervehdyttää rakennuskanta pysyvästi. Tarkoitus on myös vakiinnuttaa toimintatapa, jossa osa kiinteistönhoidon arkea on sisäilmaongelmien ehkäisy, ripeä puuttuminen sekä ratkaisujen löytäminen.

Toimenpideohjelman ehdotusta on valmisteltu syksystä 2017 lähtien ja se viimeisteltiin maaliskuun aikana. Siihen on ollut mahdollista antaa palautetta niin sähköpostitse, verkkokyselyllä kuin Twitterissä ja keskustelutilaisuuksissa ympäri Suomen.

”Tyhjältä pohjalta tätä suurta kokonaisuutta ei ole lähdetty miettimään vaan käynnissä on ollut jo aiemmin useita hankkeita, jotka toimivat hyvänä pohjana ohjelmalle. Näitä ovat muun muassa valtakunnallisen kosteus- ja hometalkoiden toimenpideohjelman tulokset sekä AVATAR-hanke (avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen). Tavoitteena on luoda vuorovaikutuksellinen toimintatapa ja -malli, joka pätee aina kun epäillään sisäilmaongelmia”, tähdentää Marika Paavilainen.

Sisäilmaongelmat koskevat useita rakennuksia ja lukuisia ihmisiä, joten toimenpidekenttä on hyvin laaja ja toimenpiteitä päivitetään aina tarpeen mukaan. Paavilainen korosti viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. ”Jos esimerkiksi tutkimuksia on tehty, niin tulokset on julkistettava mahdollisimman nopeasti ja tiedot otettava mukaan prosessiin”, painotti Paavilainen.

Jotta ohjelman seurantatieto varmistetaan tulevan kymmenen vuoden aikana, on tarkoituksena informoida aina hallituskauden alkaessa uutta hallitusta ohjelman etenemisestä.

Kommenttipuheenvuoron pitänyt Vantaan kaupungin tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius korosti, että nyt on keskityttävä käytännön toimenpiteisiin ja toimenpide-ehdotuksena ohjelma on kannatettava. ”Nyt jo on olemassa käytäntöjä, josta kaikkien tulisi ottaa opiksi. Kiinteistöjen kuntoon, sisäilmaolosuhteisiin ja tilojen käyttäjien terveyteen liittyviä asioita on edistettävä nimenomaan kohdetasolla nopeammin ja perusteellisemmin. Myös sisäilmasta kärsivien neuvontaa, tukea ja hoitoa on tehostettava”, peräänkuulutti Wallenius. Hänen mukaansa seuraavien kymmenen vuoden aikana tulisi saada vastaus siihen, minkälainen oireilu on hyväksyttävää, milloin sisäilma on riittävän hyvää, miten tilojen on vastattava muuttuviin tarpeisiin ja miten nämä todennetaan.

Toisessa kommenttipuheenvuorossa Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström painotti sitä, että kiinteistöjen kuntoa katsastetaan ja korjataan jo ennen kuin ongelmia syntyy eli ennakoidaan. Senaatti on luonut tähän oman PTS-toimintaan linkittyvän kiinteistökatsastusmallin. ”Terveet Tilat -ohjelman vahvuus on sen laaja-alaisuus ja kokonaisvaltaisuus. Ensimmäisen kerran koko spektri ihmisen kotioloista teknisiin ominaisuuksiin mietitään ja pyritään löytämään ratkaisu tähän haasteeseen”, sanoi Lemström.