Väylien ja siltojen rapautuminen ja korjaustarpeen kasvu on laajasti tiedostettu

22.02.2013

Hiljattain useiden asiantuntijoiden toimesta ja lehtikirjoituksissa on otettu kantaa infrarakenteiden, erityisesti väylärakenteiden, heikkoon kuntoon. Väylät, sillat ja muut rakenteet kuluvat käytössä, mutta riittämätön tai jopa olematon kunnossapito aiheuttaa rakenteiden rapautumisen ja kasvattaa näihin liittyvää korjausvelkaa.

Helsingin Sanomat (18.2.2013) uutisoi ratasiltojen rapistuneesta kunnosta ja kertoi terässiltojen pikakorjauksesta, jota Liikennevirasto toteuttaa. Vuosikymmeniä vanhat rautateiden terässillat ovat päässeet huonoon kuntoon, onhan siltojen keski-ikä jo noin 65 vuotta. Aikaisemmin Helsingin Sanomat (8.2.2013) toi esiin valtateiden siltojen huonon kunnon todeten, että kymmenkunta suurten teiden siltaa pitää korjata lähivuosina. Osa korjauksista on tehtävä hätäkorjauksina ja kaikkiaan noin viisi prosenttia Suomen maantiesilloista on huonokuntoisia. Suunnitelma raskaiden ajoneuvoyhdistelmien maksimipainon kasvattamista vaati toteutuessaan myös väylien ja siltojen kunnon parantamista.

Huonokuntoisia siltoja on kaupungeissakin. Esimerkiksi Helsingissä siltojen korjausvelka kasvaa ja erittäin huonokuntoisia siltoja on toistakymmentä. Kesällä 2013 kaupungin rahkeet riittävät vain neljän sillan korjaamiseen. (HS 1.10.2012)

Infraan sijoittaminen kannattaa, etenkin vaikeina aikoina

Liikenneviraston tuore pääjohtaja Antti Vehviläinen toteaa, että väyläverkoston rapautuminen täytyy pystyä pysäyttämään, vaikka myöntääkin asian olevan vaikea (Rakennuslehti 14.2.2013). Vehviläinen sanoo, että vaikeina taloudellisina aikoina infraan sijoittaminen on parhaita keinoja viedä taloutta ja kilpailukykyä eteenpäin. Tämän ajatuksen esitti marraskuussa myös Sixten Korkman (Rakennuslehti 8.11.2012) todeten, että investointi infraan ei kasvata valtion syömävelkaa, vaan se on hyvä keino tukea työllisyyttä ja vähentää korjaustarvetta.

Keinot on löydettävä

Niin valtion kun ainakin suurimpien kuntien kuntapäättäjätkin ovat tietoisia teiden ja siltojen väylien rapautumisesta ja näiden korjaustarpeen kasvusta. Asiaa on käsitelty viime kuukausina lehtikirjoituksissa usein ja monista eri näkökulmista.

Se, miten tämä tietoisuus infrarakenteiden heikosta kunnosta vaikuttaa valtion kehysriihessä tehtäviin päätöksiin ja hallitusohjelman loppukauden suuntauksiin, on päätöksentekijöiden käsissä.

Samoin tehtäväkautensa juuri aloittaneet kunnanvaltuustot ja muut luottamushenkilöt joutuvat ottamaan kantaa paikallisten väylärakenteiden ja muun infran kunnon heikkenemiseen.

RAKLI on edelleen huolissaan väyläverkoston kunnon jatkuvasta heikkenemisestä ja perusväylänpidon rahoituksen niukkuudesta. Asiaa on viimeksi tuotu esiin RAKLIn kannanotossa hallitusohjelman puoliväliarvioinnin yhteydessä. Lisätietoja aiheesta on koottu myös www.infrakuntoon.fi -sivustolle.

RAKLIn kannanotto: Kiinteistöala haluaa pitää talouden pyörät pyörimässä
www.infrakuntoon.fi

Lisätietoja:
Mikko Nousiainen, johtaja, Infra ja yhdyskunta, 040 525 8440, mikko.nousiainen(at)rakli.fi