Toimitilamarkkinoiden dynamiikka

Toimitilamarkkinat ovat tiiviisti sidoksissa ympäröivään maailmaan sekä tilakysyntää määrittävän reaalitalouden että rahoitus- ja pääomamarkkinoiden kautta. Tilakysynnän ajurit ovat eri kiinteistösektoreilla erilaisia. Liiketilojen kysyntä riippuu kulutuksen määrästä ja kuluttajien käyttäytymisestä, toimistojen kysyntä työpaikkojen määrästä, työtapojen muutoksesta jne. Pääomamarkkinoiden vaikutus toimitilamarkkinoihin syntyy muun muassa rahoituksen saatavuuden ja hinnan sekä vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto- ja riskiodotusten kautta.

Olemassa oleva tilakanta edustaa markkinoiden tarjontaa. Hintatasot vuokramarkkinoilla määräytyvät eri osamarkkinoiden tilakysynnän ja tarjonnan tasapainon mukaisesti. Vuokratasot pääomittuvat rahoitusmarkkinoilla kiinteistöjen hinnoiksi, ja kun tietyn kiinteistöosamarkkinan hinnat ylittävät rakentamisen kustannukset, syntyy rakennusmarkkinoille impulssi kasvattaa tarjontaa uudistuotannon kautta. (lähde: Toimitilasijoittaminen, Olkkonen, Kaleva, Land)

 Kaavio toimitilamarkkinoiden dynamiikasta

Tietoa toimitilamarkkinasta

Toimitila- ja palvelurakennuskanta

Rakennuskannan (pl. asuinrakennukset) jakauma koko Suomessa tilatyypeittäin, %
Kerrosala yhteensä noin 178 miljoonaa neliömetriä

Toimitila- ja palvelurakennusten arvo koko Suomessa tilatyypeittäin

Kerrosneliöillä mitattuna teollisuusrakennukset muodostavat suurimman ryhmän (29 %) Suomen toimitila- ja palvelukiinteistöjen kannasta, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat liikerakennukset (17%), toimistorakennukset (11%), varastorakennukset (11%) ja opetusrakennukset (11%). Euroissa mitattuna toimistojen osuus on kuitenkin suurin, 29%.

Toimitilakanta suurimmissa kaupungeissa

Toimitilarakennuskannan koko tilatyypeittäin, milj. m2

Graafien lähde: KTI, RAKLI-KTI Markkinaselvitys 1/2014

Merkittävä osa Suomen toimistokannasta sijaitsee Helsingissä; Helsingin toimistokanta oli lähes 6 miljoonaa kerrosneliömetriä, kun seuraavaksi suurimmassa kaupungissa Espoossa kanta oli vain vajaat 2 miljoonaa kerrosneliötä. Myös liike- ja teollisuus- & varastorakennusten osalta rakennuskanta on Helsingissä muita kaupunkeja suurempi. Liikerakennuskantaa on toiseksi eniten Tampereella, teollisuus- & varastokantaa puolestaan Vantaalla.

Omistajatyypeistä piensijoittajat ja käyttäjät ovat ylivoimaisesti suurin toimitila- ja palvelurakennusten omistajaryhmä. He omistavat arviolta noin 58 prosenttia tästä kannasta. Ammattimaisten sijoittajien osuus on 27 %, valtion 4 % ja kuntien 11 % arvolla mitattuna.

RAKLIn suhdannetiedotteet, Toimitilabarometrit ja KTI Markkinakatsaukset löytyvät Markkinatietoa-osiosta.