Toimiva kaava syntyy keskustellen

09.05.14

Toukokuussa RAKLIn Aamukahvi Annankadulla –tilaisuudessa kuultiin pääkaupunkiseudun kuntien kokemuksia vuorovaikutuksesta kaupunkisuunnittelussa. Aihe herätti paljon keskustelua ja johtopäätös oli se, että monipuolinen vuorovaikutus on välttämätöntä, jotta kaupungista rakentuu yrityksille ja asukkaille houkutteleva ympäristö. Tärkeintä on se, ettei keskustelua käydä vain keskustelun vuoksi, vaan toiveita aidosti täytetään mahdollisuuksien mukaan.

Espoon Kerassa lähtötilanne on kiitollinen, kun vanha asemanseudun teollisuusalue väistyy elävämmän ympäristön tieltä, mikä miellyttää useimpia alueella asuvia ja työskenteleviä. Muuntojoustavaa kaupunkirakennetta suunnitellaan käsittelemällä aluetta kokonaisuutena, ei tontti kerrallaan. Tätä edellyttää muun muassa pysäköinnin toimivuus, joka on yksi eniten keskustelua herättävistä aiheista. Tulevaisuuden Kerassa autot eivät hallitse kaupunkikuvaa. ”Asukkaat toivovat alueelle puistoja ja hyviä kävely-yhteyksiä, jotka luovat houkuttelevuutta”, kertoi Espoon kaupungin yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio. Hän peräänkuulutti luovaa ja elämyksellistä kaupunkitilaa, joka luo alueelle selvän identiteetin. ”Espoossa tasapainoillaan kaupungista vallitsevan luonnonläheisen ja merellisen mielikuvan ja tiiviin urbaaniuden välillä”, Marianne Kaunio kuvaili.

Maanomistajat sitoutuneet Keran uudistamiseen

S-ryhmän liikepaikkapäällikkö Raija Rinta-Erkkilä on ollut tiiviisti mukana suunnittelemassa Inex Partnersin logistiikkakeskukselta vapautuvan tilan jatkokäyttöä. ”Meidän kannaltamme tästä hankkeesta ei ole kuin hyvää sanottavaa. Alueen uudistamisessa mukana olevat maanomistajat kehittävät innolla Keraa yhdessä kaupungin kanssa, ja asemanseutu saadaan jatkossa huomattavasti nykyistä parempaan käyttöön”, Rinta-Erkkilä totesi tyytyväisenä. Avoimissa tilaisuuksissa on käyty paljon hyödyllistä keskustelua, joka on toiminut pohjana osayleiskaavaehdotuksille. ”Näistä pitäisi pikaisesti valita paras, jonka avulla Espooseen syntyy kilpailukykyinen, kaupunkimainen alue”, Raija Rinta-Erkkilä sanoi.

Herttoniemeen rakentuu näyttävä kauppakatu

Herttoniemen yritysalueen designkatua esitteli Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Mikko Näveri. Laivalahdenkadusta ja Mekaanikonkadusta muodostuu suunnitelmien mukaan vilkas kauppakatu, toimiva julkinen tila. Ideoita toteutukseen haettiin Helsingin World Design Capital –vuoden yhteydessä arkkitehtikilpailulla. Arkkitehdit Sopanen-Svärdin voittoehdotus sisälsi hyviä avauksia, joita on jalostettu edelleen yhteistyössä kaupungin ja alueelle perustetun Herttoniemen yritysalueen kehittämisyhdistyksen kesken. ”Designkadulle on nyt tehty idealuontoinen yleissuunnitelma, joka linjaa muun muassa sitä, miten katu esteettisten ratkaisujen avulla identifioidaan visuaalisesti”, Mikko Näveri kertoi ja jatkoi: ”Dialogi on tuottanut paljon hyviä avauksia, joista esimerkkinä lasiseinäiset, paviljonkimaiset autoliikkeet.”

Kokonaisnäkemys välttämätön kaupunkien kehittämisessä

Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine kuvaili yleisemmällä tasolla kaupunkisuunnittelun periaatteita. Hän totesi, että Kerassa ja Herttoniemessä lähtökohdat ovat hyvät, kun alueita suunnitellaan kokonaisuuksina. Kaavojen valmisteluprosesseissa joudutaan tasapinoilemaan sen kanssa, paljonko aikaa valmisteluun ja keskusteluihin voidaan käyttää. ”Usein aikataulu on sitä nopeampi, mitä toimivampaa vuorovaikutus osapuolten välillä on”, Tarja Laine kertoi kokemuksistaan. Kaikilla kaupungeilla on yhteinen haaste käydä keskusteluja myös oman organisaation sisällä ja muodostaa yhteinen tahtotila. ”Meillä Vantaalla on havaittu hyödylliseksi se, että luottamushenkilöt tuntevat yleiskaavatason mahdollisimman tarkasti. Tämä nopeuttaa päätöksentekoa alemmilla kaavatasoilla”, Laine sanoi. Tilaisuuden osallistujat nostivat esiin sen epäkohdan, että usein vuosien pituisten prosessien aikana tapahtuu esimerkiksi maankäyttömaksuissa sellaisia muutoksia, jotka muuttavat omistajan valmiuksia kaavan toteuttamiseen. Osaoptimoinnista pitää päästä parempaan kokonaisuuksien hallintaan, jossa kompromissien avulla eri intressit sovitetaan yhteen.

Asukkaat haluavat kehittää kotikaupunkiaan

Vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila kertoi, että Helsingin yleiskaavavalmistelussa on havaittu kaupunkilaisten pohtivan todella analyyttisesti sitä, miten kaupungin pitäisi kehittyä. ”Ihmiset ovat yllättävän pitkällä valmiudessaan kaupunkikulttuurin muutokseen”, Mattila iloitsi. Osallistaminen on hänen mukaansa tärkeää myös kaupunginosien imagon kehittymisen ja asukkaiden sitouttamisen kannalta. ”Tätä kyllä tapahtuu nykyään luonnostaankin todella paljon, kun asukkaat keskustelevat näkemyksistään sosiaalisessa ja muussakin mediassa”, totesi Maija Mattila.

Tilaisuuden esitysaineistot