Diplomityö: Rakennuttajan rooli ja tehtävät tahtituotannossa

Tahtituotannolla on osoitettu olevan merkittäviä hyötyjä niin toteuttajille kuin rakennuttajille. Hyötyjä ovat muun muassa tuotannon läpimenoajan lyhentyminen sekä rakentamisen ennakoitavuuden, läpinäkyvyyden ja laadun parantuminen. Tähän mennessä tahtituotanto on kuitenkin ollut pääurakoitsijavetoista ja rakennuttajan näkökulmaa ei ole tutkittu kattavasti. Diplomityön kautta RAKLI halusi selvittää, mikä on rakennuttajan rooli ja tehtävät tahtituotantohankkeessa.  

Diplomityö toteutettiin suunnittelututkimuksena keväällä 2021. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallisuutta, teemahaastatteluja, case-hankkeita ja työpajoja. Tutkimuksen perusteella rakennuttajalla on merkittävä ja tavanomaisesta hankkeesta eroava rooli ja tehtävät tahtituotantohankkeessa. Työn päätutkimustuloksena syntyi prosessikuvaus, mikä kokoaa tahtituotannon ulottuvuudet samaan prosessiin ja tuo rakennuttajan tehtäville sekä roolille ajankohdan (prosessikuvaus diplomityössä sivulla 66). 

Miten rakennuttaja onnistuu tahtituotantohankkeessa?  

Ensimmäisessä prosessin vaiheessa rakennuttajan tulee tarkastella tahtituotannon potentiaalisten hyötyjen merkitystä omassa hankkeessaan, tehdä mahdollisimman aikaisin päätös tahtituotannon hyödyntämisestä ja määrittää, missä laajuudessa sitä hyödynnetään. Rakennuttajan motivaatio ja tahtotila hyödyntää tahtituotantoa syntyy menetelmän perusperiaatteiden opettelun kautta. Täten organisaatiosta tulisi löytyä halukkuutta kehittää toimintaa ja avoimuutta uusia toimintatapoja kohtaan. 

Toisessa vaiheessa rakennuttajan tehtävänä on luoda tahtituotannon edellytyksiä hankesuunnitteluvaiheesta alkaen. Edellytyksiä ovat muun muassa avainosapuolten hankinta laadullisia arviointikriteereitä hyödyntäen, osapuolten sopimuksellinen sitouttaminen ja taloudellinen motivointi. Lisäksi tilaajan tulee asettaa tavoitteensa tahtituotantoa edistävästi, määrittää päätöksentekoprosessit selkeiksi ja ketteriksi sekä järjestää tarvittavat tahtituotantokoulutukset.  

Rakennuttajasta riippuen roolina voi olla asioiden taustalla edistäjä tai aggressiivinen tulosten ja kehityksen ajuri. Tärkeintä on edistää osapuolten välistä yhteistyötä ja seistä tahtituotannolle asetettujen tavoitteiden takana. 

Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan tuotantovaihetta ja tuotannon jälkeistä aikaa. Rakentamisen aikana rakennuttajan tulee varmistaa asetettujen tavoitteiden ja tahtituotantotoiminnan toteutuminen. Tahtituotannon aikana sen toteutuminen voidaan varmistaa esimerkiksi mittaamalla suunniteltujen tehtävien toteumaa tahtialueittain sekä seuraamalla korjaamattomien laatuvirhehavaintojen määrää. Toteavat mittarit, kuten allianssin avaintulosaluetavoitteet sekä tavanomaiset kustannus- ja aikatauluseurantamenettelyt ovat myös hyviä keinoja edellä mainittujen rinnalle. Kerran kuukaudessa järjestettävä työmaakokous ei kuitenkaan ole yksistään riittävä seurantatapa nopeastikin muuttuvalle tahtituotannolle. 

Tahtituotannon täyden potentiaalin hyödyntämiseksi rakennuttajan on käännettävä katsettaan yksittäisistä hankkeista myös hankkeiden yli tapahtuvaan jatkuvaan kehitykseen. Kehityspanostuksia kannattaa suunnata esimerkiksi päätöksenteko- ja muutosprosessien kehittämiseen, tahtituotannon ja suunnittelun yhteensovittamiseen, yhteistoiminnallisuuden lisäämiseen sekä materiaalivirtojen teollistamiseen. Kehityksen lähtökohtana voi hyödyntää diplomityössä luotua maturiteettimallia, mikä toimii rakennuttajan työkaluna oman tahtiosaamisen tason ja seuraavien kehityskohtien määrittämiseen (maturiteettimalli diplomityössä sivulla 60). Mitä korkeammalla mallin tasolla rakennuttaja on, sitä merkittävimpiä hyötyjä rakennuttaja voi odottaa saavuttavansa tahtituotannolla. 

Johtopäätökset 

Rakennuttaja voi vaikuttaa merkittävästi tahtituotannon edellytyksiin. Sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus edellytysten luomiseen, missä vaiheessa hanketta päätös tahtituotannon hyödyntämistä tehdään. Tahtituotantoon on myös syytä lähteä asteittain, jotta ei haukata liian isoa muutospalaa kerralla.  

Rohkaisevaa tuloksissa on, että rakennuttajan osallistuminen tahtituotantoon mahdollistaa myös muiden osapuolten toimimisen parempana kokonaisuutena hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopulta kokonaisuuden parantumisella saavutetut hyödyt realisoituvat rakennuttajalle ja tilaajalle lyhyempänä, luotettavampana, laadukkaampana ja halvempana rakennushankkeena.  

Rakennuttajakentän tahtotila ja vaatimus hyödyntää tahtituotantoa voivat tulevaisuudessa muuttaa rakentamisenmarkkinaa nopeastikin!