• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Energiatehokas korjausrakentaminen on tehokas keino elvyttää taloutta ja edistää vähähiilisyyttä

    Maaliskuussa 2020 koronapandemia sai aikaan poikkeustilanteen, joka lamautti alkuvaiheessa palvelusektorin. On kuitenkin selvää, että vaikutukset ulottuvat myös rakentamisalalla sekä rakentamisen määrään että rakennushankkeisiin. RAKLIn huhti-toukokuun vaihteessa jäsenilleen teettämän kyselyn mukaan rakennushankkeiden osalta merkittävimmät vaikutukset ovat kohdistuneet korjausrakentamiseen. Tässä tilanteessa onkin oikea hetki tukea talouden nousua ”koronakuopasta” ja edistää hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteita energiatehokkaan korjausrakentamisen kautta. Tähän meillä on olemassa erinomaiset työkalut monessa yhteydessä kiiteltyjen energiatehokkuussopimuksien muodossa.

    Energiatehokkuuden parantaminen on edelleen vaikuttavin keino tavoiteltaessa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen nopeaa pienentämistä. Tämän osoittavat myös RAKLIn hiilineutraalisuuden tiekarttatyötä varten tehdyt laskelmat. Koko rakennetussa ympäristössä energiatehokkuuden parantaminen tapahtuu merkittävässä määrin korjausrakentamalla.

    Korjausrakentaminen vastaa noin puolta kaikesta rakentamisen volyymista Suomessa ja osuus on ollut tasaisessa kasvussa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Korjausrakentamisen työllistävä vaikutus on VTT:n selvityksen mukaan erittäin merkittävä, ja jopa suurempi kuin uudisrakentamisen. Korjausrakentamisen kokonaisvolyymista noin 60 prosenttia on asuinrakennusten korjaamista ja erityisesti asuinrakennusten korjaaminen on koronavirustilanteesta johtuen vaikeutunut asuntojen lisääntyneen käyttöasteen seurauksena.

    Asuinrakennusten energiatuki mahdollistettava myös vapaarahoitteisille vuokra-asuntoyhteisöille

    Suomi on pitkälti energiatehokkuussopimusten ansiosta niiden harvojen valtioiden joukossa, joille EU-komissio on antanut ”puhtaat paperit” vuoden 2020 energiansäästötavoitteiden saavuttamisesta. RAKLI koordinoi yhdessä Energiaviraston ja Motivan kanssa kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmia (TETS, toimitilat, vastuuministeriö TEM ja VAETS, vuokra-asuntoyhtiöt, vastuuministeriö YM).

    Toimenpideohjelmien pitkäjänteisen ja tavoitteellisen tekemisen ansiosta RAKLIn jäsenillä on erittäin ammattimainen tapa johtaa energiatehokkuuden parantamista suunnittelemalla toimenpiteitä saumattomasti muun kiinteistöjohtamisen kanssa. Toimijoilla on energiatehokkuutta parantavia hankkeita suunniteltuna yksittäisten kiinteistöjen osalta ja niiden ajankohtaa on myös mahdollista aikaistaa. Elvytystuki toteutuessaan saisi hankkeita toteutumaan ripeällä aikataululla. Tämä näkyy myös RAKLIn jäsenilleen tekemän kyselyn vastauksissa.

    Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuskokonaisuudessa on kuitenkin merkittävä epäkohta. Toimitilojen energiatehokkuuden parantamiseen on jo pitkään ollut mahdollista saada TEM:in energiatukea, mikä kannustaa toimenpideohjelmaan liittyneitä pitkäjänteiseen energiatehokkuustyöhön. Asuntopuolella vastaavaa järjestelmää ei ole ollut moneen vuoteen.

    Joulukuussa 2019 tuli voimaan valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt eli käytännössä vapaarahoitteiset vuokra-asuntoyhtiöt. Tämä rajaus ei näkemyksemme mukaan ole perusteltua eikä yhdenvertaista, kun avustuksen tavoitteena on edistää energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa asuinrakennusten korjaamisen markkinasta on tällä hetkellä asetuksen soveltamisen ulkopuolella.

    RAKLI ehdottaakin elvytystoimenpiteenä asuntopuolen avustuksen kattavuuden laajentamista kaikkiin VAETS -toimenpideohjelmaan liittyneisiin tahoihin ja asetuksen vaatiman energiatehokkuuden parantamisen tason laskemista vähintään 5 prosentilla, jotta mahdollisimman moni korjaushanke lähtisi ripeällä aikataululla käyntiin. Asuntokannan energiatehokkuus on avainasemassa hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa. Kun asuntojen energiatehokkuutta parantavaa korjaamista tuetaan, niin eivätkö pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta energiatehokkuustyöstä sitoumuksen tehneet toimijat ole silloin juuri oikea kohde?

    Nyt on oikea aika tukea taloutta, työllisyyttä ja vähähiilistä rakennettua ympäristöä tukeutumalla suomalaiseen menestystarinaan – kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen!

    RAKLIn ehdotukset vähähiilisyyttä edistävien investointien vauhdittamiseksi

    • Energiatuet on laajennettava myös vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon. Lisäksi tuen korottaminen 50 prosentilla määräajaksi. Ehdotamme myös vaaditun energiatehokkuuden parantamisen tason laskua 5 prosentilla, jotta mahdollisimman moni hanke käynnistyisi. 
    • Vuokra-asuntoyhteisöjen ja toimitilojen energiatehokkuusohjelmien (VAETS ja TETS) tukien laajentaminen koskemaan palvelumalleilla toteutettuja energiainvestointeja. 
    • Molempien edellä mainittujen tukien määrärahavaltuuksien nostaminen. 
    • Molempiin tukimuotoihin 5 prosentin lisätuki, jos korjaamisen kokonaisuus sisältää energiatehokkuusinvestoinnin lisäksi investointeja uusiutuvaan energiaan tai sähköautojen latauspisteisiin.
    • TETSin tukien korottaminen 50 prosentilla määräajaksi. Tämä tarkoittaisi investointihankkeiden 20 prosentin kokonaistuen nousemista 30 prosenttiin.
    • Poistetaan ARA-toimijoilta velvoite peruskorjauskorkotukilainan nostamisesta energia-avustuksen hyödyntämisen edellytyksenä.