• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Ilmastonmuutoksen torjunta

    Alan keinot torjua ilmastonmuutosta

    Ilmastonmuutoksen torjunnan siirtyessä yhä kiinteämmäksi osaksi yhteiskunnan toimintaa vaaditaan myös kiinteistö- ja rakennusalan toimijoilta yhä kunnianhimoisempia tavoitteita. Tavoitteita kirittävät säädösympäristön muutosten lisäksi muuttuvat asenteet ja prioriteetit, jotka parantavat ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien investointien kannattavuutta.

    RAKLI pyrkii vaikuttamaan siihen, että olemassa olevaa rakennuskantaa käytetään resurssiviisaasti ja tyhjentyneille tiloille löydetään uutta käyttöä ketterillä kaavamuutosprosesseilla. Siten myös rakennuskantaa varten rakennettu infrastruktuuri ja palvelut saadaan tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Uudisrakentaminen täydennysrakentamalla parantaa mahdollisuuksia kehittää olemassa olevaa rakennuskantaa. Uudisalueiden kohdalla on huolehdittava siitä, että maankäyttö ja liikkumisen ratkaisut sopivat kestävällä tavalla yhteen.

    Säädösympäristön kehityksen puolella kiinteistö- ja rakennusalaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ohjaavat useat EU–säädökset ja näiden kansalliset implementoinnit sekä kansallisesti myös vuonna 2015 säädetystä Ilmastolaista ja vuoden 2017 keskipitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian suunnitelmasta seuraavat säädökset kiinteistö- ja rakentamisalan puolelle.

    Ympäristöministeriö on valmistellut rakentamisen hiilijalanjälkeen säädösohjausta jo useamman vuoden. Vuonna 2017 saatiin valmiiksi vähähiilisen rakentamisen tiekartta ja vuonna 2018 oli lausunnoilla rakentamisen hiilijalanjäljen arviointimenetelmä, jonka kehitys jatkuu tulevina vuosina. Ympäristöministeriön tavoitteena on hiilijalanjäljen arviointimenetelmän käyttö säädösohjauksen pohjana vuodesta 2025 alkaen.

    Käytännössä kiinteistö- ja rakentamisalalla ilmastonmuutoksen torjunta on tähän mennessä tarkoittanut enimmäkseen rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja paikallista uusiutuvan energian tuotantoa. Näiden teemojen lisäksi korostetaan nyt yhä enenevässä määrin myös muun muassa hiilijalanjälkiarviointia, kiertotaloutta, älykkäitä energiaverkkoja ja liikenteen sähköistymistä. Paljon näihin teemoihin liittyvää uutta lainsäädäntöä sekä eri tyyppisiä kehityshankekokonaisuuksia on myös valmistelussa sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla.

    RAKLIn jäsenet ovat edelläkävijöitä useissa kiinteistö- ja rakentamisalan vastuullisuuteen liittyvissä teemoissa. Useat RAKLIn jäsenet ovat pitkään käyttäneet eri tyyppisiä ympäristösertifiointeja kohteissaan ja raportoineet vastuullisuustavoitteistaan ja niiden saavuttamisesta. RAKLIn, Motivan ja Energiaviraston hallinnoimat kiinteistöalan vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset (TETS ja VAETS) ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä kansallisia tavoitteita voidaan saavuttaa yksityisen ja julkisen sektorin vapaaehtoisella yhteistyöllä.

    Tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa:
    Kiinteistöalan vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset