Ilpo Peltonen: Asuntorakentamisen kasvu ei ole automaatio

04.11.15

Kiinteistökauppojen voimakas kasvu on signaali siitä, että investoinneilla kiinteistöalalle on yhä suurempi merkitys kansantaloudessa. Suomen talouden yleinen kehitys ei näytä kovin valoisalta, eikä viennin kasvusta ole odotettavissa pelastusta bruttokansantuotteen kasvulle. Jää nähtäväksi, kuinka pitkälle kiinteistöalan vetovoima kantaa haasteellisessa taloustilanteessa, mutta tällä hetkellä näyttää hyvältä. Kasvukeskusten kiinteistöt ovat kiinnostavia, vakaita sijoituskohteita.

Pääkaupunkiseudun merkitys koko kiinteistö- ja rakennusalan veturina on yhä selvemmin näkyvissä. Rakennusyrityksillä on hyvä työkantatilanne, ja aloitetut monivuotiset hankkeet pitävät rakentamisen volyymiä yllä vielä vuosia. Suuria aluerakentamishankkeita on käynnistynyt muun muassa Kalasatamassa, Pasilassa, Jätkäsaaressa ja raideliikenteen asemien ympäristöissä, joihin rakennetaan sekä toimitilaa että asuntoja.

Asuntorakentamisen määrä palasi notkahduksen jälkeen viime vuosien tasolle ja asuntokohteita suunnitellaan myös aloitettavan selvästi aiempia vuosia enemmän. Asuntokohteiden aloituspäätökset ovat kuitenkin hyvin voimakkaasti riippuvaisia siitä, ovatko hankkeen investointikustannukset sellaisella tasolla, että investointipäätös syntyy ja hankkeelle riittää maksukykyisiä asiakkaita.

Kustannusnäkökulmasta haasteita riittää. Pääkaupunkiseudulla on rakentamiskelpoisista tonteista jäljellä enää perustamisolosuhteiltaan ja rakennettavuudeltaan vaikeat tontit, joita rasittavat maankäyttömaksut ja autopaikoituksen järjestämisestä aiheuttavat huomattavat kustannukset sekä asemakaavan yksityiskohtaiset vaatimukset. Nämä yhdessä korkeiden rakentamiskustannusten ja tontin rakennusoikeuden hintatoiveiden kanssa ovat monen kohteen osalta kriittisellä tasolla, mikä voi estää positiivisen investointipäätöksen syntymisen. Urakkatarjoushintojen nousu uhkaa myös osaltaan kaataa hankkeiden taloudellisen kannattavuuden, jolloin käynnistettäväksi suunniteltujen asuntoaloitusten määrä saattaa jäädä odotettua pienemmäksi.

Erityisesti pienille ja keskikokoisille vuokra-asunnoille on pääkaupunkiseudulla edelleen kova kysyntä, jota kuitenkin rajoittavat asukkaiden käytettävissä olevat varat. Suurempien, yli 50 neliön asuntojen kuukausivuokrat ylittävät jo monen vuokralaisen maksukyvyn. Asuntovuokraindeksi on noussut vuodessa lähes neljä prosenttia, mutta myös asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset ovat nousseet lähes saman verran, kun otetaan huomioon asuntorakennuksiin tehdyt korjausinvestoinnit. Tämä pitää yllä asuntovuokrien nousua, sillä korjausikään tulevien asuinrakennusten määrä on pääkaupunkiseudulla suuri ja tarve korjaamiselle kasvaa edelleen.

Asuntorakentamisen kehitys pääkaupunkiseudulla näyttää siis hyvältä, vaikka tiettyjen reunaehtojen täytyykin täyttyä, jotta investointipäätökset tehdään. Merkittävä potentiaali sisältyy myös siihen, että vuokralaista vailla olevien toimistotilojen määrä jatkaa kasvuaan.

Nyt olisi aika myöntää, etteivät yksittäisten hankkeiden käyttötarkoitustenmuutokset voi enää odottaa useita vuosia, kun toimistotilojen käyttöaste jatkaa tilatarpeiden muuttuessa laskuaan ja samaan aikaan asukkaan tarpeita vastaaville asuntokohteille riittää seudulla kysyntää. Tarvittaisiin rohkeita kokeiluja ja joustavuutta, mikä mahdollistaisi taloudellisesti järkevät, asukkaiden tarpeisiin vastaavat ja asuntotarjontaa nopeasti lisäävät ratkaisut.

Ilpo Peltonen

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: