• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Kunnallisvaalit 2021

    RAKLIn kuntavaaliteemat 2021

    Rakennetun ympäristön toimivuus on kunnan itsensä käsissä. Osaavassa kunnassa rakennetusta ympäristöstä huolehditaan, mikä vaatii panostuksia niin maankäyttöön, asumiseen kuin liikenteeseen. Tämä edellyttää kuntapäättäjiltä kykyä ja tahtoa tehdä oikea-aikaisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka varmistavat kunnan elinvoiman jatkossakin.  

    RAKLIn elinvoimaisen kunnan resepti

    Kaavoitukseen joustavuutta ja tyhjät tilat käyttöön

    Laadukas kaupunkiympäristö vaatii elämää ympärilleen. Tyhjät tilat passivoivat kaupunkiympäristöä ja ovat niin taloudellisesti kuin ilmastollisesti kestämätön yhtälö. Samaan aikaan olemassa oleva infra viemäreineen, katuineen ja joukkoliikennepalveluineen toimii vajaakäytöllä.  

    Kunnilta tarvitaan ratkaisukeskeistä otetta olemassa olevan rakennuskannan kehittämiseen. Kuntapäättäjä voi ehkäistä tilojen vajaakäyttöä ja vähentää tyhjän tilan määrää. Kaavoituksella on tässä ratkaiseva rooli. Kiinteistöjen ja alueiden käyttötarkoitusta pitää voida muuttaa sujuvasti ja kaavoihin on määriteltävä tilojen käyttötarkoitukset nykyistä väljemmin. Joustava kaava mahdollistaa monipuolisen käytön. Kuntapäättäjillä onkin mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä asioita asemakaavassa säädetään ja mitkä jätetään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ratkaistavaksi. 

    Mitä kuntapäättäjä voi tehdä näiden toimien edistämiseksi? 

    • Uusissa asemakaavoissa määritellä käyttötarkoitus riittävän laajaksi, jotta tarpeita vastaavat muutokset voidaan tehdä nykyistä sujuvammin
    • Asemakaavamuutoksissa ja kaavasta poikkeamisissa tehostaa prosesseja asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyöllä sekä kiinteistönomistajalle suunnatuilla yhden luukun palveluilla.

    RAKLIn ehdotus uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin:
    Kiinteistönomistajan kaavanvalmisteluoikeus

    Hillitään asumisen kustannuksia  

    Asuminen vie liian suuren osan monen kotitalouden tuloista etenkin kasvukeskuksissa. Asumiskustannuksiin vaikuttaa moni tekijä, mutta niistä tärkein on riittävä tarjonta. Tähän kuntapäättäjät voivat vaikuttaa. Tarvitaan riittävästi investointikelpoisia tontteja houkutteleville alueille, sillä tonttipula on useimmiten asuntorakentamisen pahin pullonkaula. Samalla pitää joustavoittaa kaavoitusta ja keventää rakentamisen sääntelyä, jottei kunta omilla toimillaan nosta asumisen kustannuksia. Asumiskustannusten kasvattaminen esimerkiksi kiinteistöveroa nostamalla heikentää kunnan houkuttelevuutta.  

    Mitä kuntapäättäjä voi tehdä näiden toimien edistämiseksi? 

    • Lisätä asuntorakentamisoikeutta kaavoin, tontein ja poikkeusluvin monipuolisesti erilaisista sijainneista, etenkin täydennysrakentamiskohteista joukkoliikennepalvelujen ääreltä
    • Välttää toteutuskustannuksia lisääviä yksityiskohtaisia asemakaavamääräyksiä
    • Kuunnella markkinoiden kysyntää ja arvioida kriittisesti asemakaavaan tulevia käyttötarkoitusmääräyksiä –esimerkiksi vaatimus toimitilan rakentamiseksi asuntojen yhteyteen heikosta toimitilakysynnästä huolimatta johtaa tuoton ottamiseen asunnoista, toisin sanoen asuntojen ja asumisen kallistumiseen
    • Ei kiinteistöveron korotuksia.

    Tilaa elämälle -blogi
    Miten kuntapäättäjä voi vaikuttaa asumisen kustannuksiin?

    Tilaa elämälle -blogi
    Kaavamääräykset nostavat kustannuksia – mutta pystyykö kuntapäättäjä vaikuttamaan?

    RAKLIn ja Kiinteistöliiton selvitys:
    Kaavavaatimukset vaikuttavat merkittävästi asuntorakentamisen hintaan

    Tilaa elämälle -blogi
    Kiinteistöveron korotus näkyy kuntalaisten kukkarolla

    RAKLIn selvitys:
    Kiinteistön omistamisen verorasitus kasvanut merkittävästi 2000-luvulla

    Luodaan edellytyksiä täydennysrakentamiselle 

    Kuntien on tulevien vuosien ja vuosikymmenien kuluessa kasvettava kestävästi sisäänpäin. Kestävän kasvun mahdollistamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarvitaan lisää asuntoja ja muuta rakentamista jo rakennettuihin ympäristöihin. Tiivistyvä kaupunkirakenne tukee myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä.   

    Mitä kuntapäättäjä voi tehdä näiden toimien edistämiseksi? 

    • Kaavoittaa tai sallia poikkeamismenettelyllä lisää rakennusoikeutta olemassa oleville tonteille
    • Kaavoittaa uusia täydennysrakentamiseen soveltuvia tontteja
    • Soveltaa kevennettyä maankäyttömaksua täydennyshankkeissa, koskien myös kaavoja, joissa pääkäyttötarkoitus muuttuu
    • Määrittää maankäyttömaksun suuruus hankkeesta kunnalle aiheutuvien kulujen perusteella, eikä puhtaasti kaavassa annetusta rakennusoikeudesta
    • Harkita tonttien myyntiä vuokraamisen sijaan, sillä myytävä tontti houkuttelee paremmin yksityistä sektoria investoimaan täydennysrakentamiseen.

    Tilaa elämälle -blogi
    Mitä kuntapäättäjä voi tehdä vähähiilisen rakennetun ympäristön edistämiseksi?

    Rakentavaa yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken 

    Nyt ja lähitulevaisuudessa kunnat kohtaavat suuria haasteita muun muassa heikon taloustilanteen sekä väestön ja infran ikääntymisen myötä. Kuntien elpyminen, saati kaupungistuminen ei ratkea yksin julkisella rahalla. Kuntien talouspaineet eivät saa tyrehdyttää investointeja eikä niiden tarvitse. Yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa lisää kunnan elinvoimaa. On kunnan oma päätös, miten sujuvasti ja ennakkoluulottomasti yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa rakennetaan.  

    Kaavoitus on hyvä esimerkki siitä, kuinka nämä kaksi toimijaa voivat tehdä yhdessä töitä paremman rakennetun ympäristön eteen. Esimerkiksi kiinteistönomistajien kaava-aloitteet tulisi saattaa luottamushenkilöiden käsittelyyn ja niille tulisi asettaa sitova käsittelyaika. Samoin tarvitaan uusia rahoitusmuotoja, jotta rakennettua ympäristöä voidaan kehittää.  

    Mitä kuntapäättäjä voi tehdä näiden toimien edistämiseksi? 

    • Varmistaa kiinteistönomistajien kaava-aloitteiden käsittely määräajassa
    • Tukea aloitteiden etenemistä kaavanvalmisteluun, mikäli aloitteet vastaavat kunnan maankäyttö-, asunto- ja elinkeinotavoitteita.

    Kiinteistöstrategia eli kuinka kunnan tiloja hallitaan 

    Terveelliset ja tarpeita vastaavat tilat ovat toimivan kunnan perusedellytyksiä. Tämä edellyttää pitkäjänteistä tilajohtamista sekä riittävästi resursseja kiinteistöjen ylläpitoon ja infrastruktuuriin. Kiinteistökanta teknistyy, mikä tekee omistamisesta vaativampaa. Kunnissa on pohdittava tarkkaan, miten oma osaaminen ja resurssit pystyvät vastaamaan tähän haasteeseenPitkäjänteinen tilajohtaminen edellyttää investointeja niin kiinteistöjen ylläpitoon kuin infrastruktuuriin. Kunnan ei tarvitse omistaa kaikkia tilojaan itse. Yksityinen sektori voi toimia kunnan pitkäaikaisena kumppanina tarjoten kunnan tarvitsemia tiloja joustavasti ja tehokkaasti. Samalla kunnan pääomat säästyvät muuhun käyttöön.  

    Mitä kuntapäättäjä voi tehdä näiden toimien edistämiseksi? 

    • Soveltaa monipuolisesti erilaisia investointien ja ylläpidon rahoitusmuotoja, kuten elinkaari- ja ppp-mallit.

    Tilaa elämälle -blogi
    Rakennetun ympäristön toimivuus on kunnan itsensä käsissä 

    Tilaa elämälle -blogi
    Miksi rakennuksiin kannattaa investoida?