Aluesuunnittelijat syttyivät ekologisuuteen ja kestävyyteen

30.09.16

Kestävä aluesuunnittelu on Suomessa jo maan tapa. RAKLIn, GBC Finlandin ja ympäristöministeriön kolmatta kertaa järjestetyssä yhteisseminaarissa kuultiin hyviä esimerkkejä eri kaupungeista ja vaihdettiin kokemuksia työkaluista. Hyvän elinympäristön peruspilarit ovat nykyisen ajattelun mukaan tiiviys, ilmastoystävällisyys ja toimintojen sekoittuminen. Tilaisuudessa nostettiin esiin, että kaupunkikehittämisessä pitää hyödyntää myös kestäviä resursseja, kuten tietoa, sosiaalisia verkostoja ja vilkasta katuelämää.

Seminaarin avauksessaan ympäristöministeriön Antti Irjala kertoi, että käynnissä on lukuisia uudistuksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Yksi draiveri näille on ilmastonmuutoksen hillitseminen, toinen kaavoituksen ja lupakäytäntöjen sujuvoittaminen. ”Kaavoituksen perustarkoitus on tuottaa hyvää ympäristöä ja sillä on pystyttävä vastaamaan ihmisten arvojen muutoksiin”, Irjala muistutti. ”Kaupunkisuunnittelijan työ muuttaa muotoaan, kun vaatimus alueiden kestävyydestä tulee yhä voimakkaammin mukaan kuvaan”, sanoi Heli Kotilainen GBC Finlandista, joka on koonnut tietoa aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista ja työkaluista yhteiseen alueportaaliin.

Ceequal ja KEKO B mahdollistavat vaihtoehtojen vertailun

Kruunusillat on esimerkki hankkeesta, jota johdetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keskeisiä teemoja ovat meri, luonto ja virkistys. ”Erityisen huolellisesti paneudutaan tehtävien ratkaisujen vastuullisuuteen sillan koko elinkaaren aikana ja kokonaiskestävyys on suunnittelun ytimessä”, Sakari Grönlund SITOsta kertoi. Rambollin Riina Känkänen esitteli Ceequal-hallintajärjestelmää, joka on kehitetty infrahankkeisiin. Työkalu mahdollistaa ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden arvioinnin. Se helpottaa asioiden tekemistä näkyväksi, niiden nostamista pöydälle ja keskustelua. ”Valitusta välineestä riippumatta on tärkeintä keskittyä ymmärtämiseen, eikä saa upota liiaksi järjestelmän syövereihin”, muistutti Sakari Grönlund.

KEKO B-ekolaskuri tarjoaa tukea kaupunkisuunnittelun kestävyyden arviointiin. Haastavinta kehitystyössä ollut mukaan otettavien seikkojen määrän rajaaminen. ”Tavoitteena oli luoda tehokas, helppokäyttöinen ja uskottava alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu, joka auttaa tekemään hiilineutraalimpia ja viihtyisiä asuinympäristöjä”, kuvaili Alpo Tani Helsingin kaupungilta. ”Hyödynsimme KEKO B:tä ilmastonäkökulman huomioimiseen Helsingin yleiskaavatyössä. Sanoisin, että parhaiten se soveltuu käytettäväksi osayleiskaavatasolla, mutta periaatteessa kyllä kaikille kaavatasoille”, Tani summasi. KEKOn hyviä puolia ovat eri suunnitteluvaihtoehtojen vertailun mahdollistaminen ja suunnittelijoiden ohjaaminen yhteistyöhön. Antti Rehunen Suomen ympäristökeskuksesta demosi, miten esimerkiksi eri aluetehokkuuksien vaikutuksia kokonaisuuteen voidaan arvioida.

Pelit kokoavat tietoa, visualisoivat ja viihdyttävät

Kaupunkien tietovarannot on tärkeää ottaa aluesuunnittelussa tehokkaammin käyttöön. Pelillistyminen on yksi tapa tehdä tätä. Sen lisäksi pelien käyttäminen visualisoinnissa tekee kaupunkisuunnittelusta hauskempaa ja helpottaa ihmisten innostamista. ”Pelillistämällä voidaan laajemmat joukot ottaa avoimesti mukaan suunnitteluun. Toimintatapa sopii hyvin nykyiseen kulttuuriympäristöön, jossa jakamistalous jyllää”, sanoi MAPGETS 3D -virtuaaliympäristöä esitellyt Anssi Savisalo Finnish Consulting Groupista.

Aluesuunnittelun digitalisoiminen auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa ja helpottaa tulevan kehityksen kuvaamista. Hämeenlinnassa lähdettiin tutkimaan sitä, miten peliä voitaisiin hyödyntää yleiskaavatyössä. Skylines-pelissä kaupunkilaiset pääsivät tuomaan Kantola-Katuma-alueelle haluamiaan elementtejä, ja suunnittelemaan aluetta yhdessä. ”Kaupunkisimulaatio osoittautui hyväksi brändin rakentamisen välineeksi ja sen käyttö lisäsi nuorten sitoutumista. Saimme paljon tuoreita ideoita yleiskaavaan sisällytettäviksi”, kertoi Juuso Heinisuo. Arvovaltainen raati palkitsi ansioituneimmat Skylines-pelaajat ja kokeilu sai myös paljon mediajulkisuutta.

Alue kerrallaan kohti kestävämpiä kaupunkeja

Kestävän alueen käsite sisältää monia näkökulmia, ja yhteinen määritelmä on kiteytetty Green Building Council Finlandin toimikunnassa, kertoi Leena Rossi Jyväskylästä. Esimerkkejä kestävistä toteutuksista eri kaupungeissa kuultiin Kuopiosta, Vaasasta ja Tampereelta.

”Kuopion Savilahdessa on käynnissä vuoden mittainen hanke, jossa selvitetään vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen, kuten aurinko- ja geoenergian käyttömahdollisuuksia sekä älykkään rakennusautomaation hyödyntämistä alueella”, kertoi Tapio Kettunen. Vaasassa puolestaan on haettu ratkaisuja monitoimikorttelin kestävään energiahuoltoon. ”Wasa Stationissa suositaan innovatiivisia energiaratkaisuja ja se toimii osana alueen energiakoulutusstrategiaa. Tälle älykkäälle kokonaisuudelle haetaan myös korttelitason BREEAM-sertifiointia, mikä on Suomessa uutta”, kuvaili Raija Koivisto-Rasmussen Merinovasta.

Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnissä tutkimus- ja selvityshanke WHOLE, jossa kehitetään vertailukelpoista ja erityisesti Suomeen soveltuvaa kaupunkirakenteen resurssitehokkuuden mallia päätöksenteon tueksi. Mitattavuus on tärkeää, kun halutaan parantaa kaupunkiympäristön ja liikkumisen kestävyyttä. ”Kaupunkien rakentaminen ja ylläpitäminen kuluttaa aina resursseja ja systeemien monimutkaistuminen lisää energiaintensiivisyyttä. Meillä on suuri tarve oppia tekemään vähemmällä enemmän ja irrottaa taloudellinen kasvu resurssien kulutuksesta”, Panu Lehtovuori maalaili hankkeen taustoja. Esimeriksi liikennesuunnittelussa kestävyyttä kohti meneminen tarkoittaa siirtymistä liikenteen ennustamisesta kaupungin tulevaisuuden visiointiin ja uusien liikkumisen arvojen tarkasteluun.

KEKO - Kaavoituksen ekolaskuri 
Kestävän alueen määritelmä (Green Building Council Finland)