Korjausrakentamisen klinikka avasi eri näkökulmia

23.09.14

RAKLI, Turun kaupunki ja Turun Seudun Kehittämiskeskus aloittivat toukokuussa Kerrostalojen korjaaminen –klinikan, jonka tavoitteena oli uudistaa ja tehostaa korjausrakentamisen tapoja. Syyskuussa kokoonnuttiin katsomaan, mitä työpajoissa saatiin aikaan. RAKLI sai turkulaisilta kiitosta laajan asiantuntijajoukon kokoamisesta saman pöydän ääreen. Tämä lisäsi eri näkökulmien ymmärrystä, piirsi tiekarttaa siitä, miten korjausrakentamista pitäisi kehittää, sekä lisäsi vuoropuhelua aiheen ympärillä. ”Yhdessä tulimme entistä varmemmiksi siitä, ettei vanhoilla keinoilla päästä uusiin tuloksiin”, summasi klinikan vetäjä Ilpo Peltonen RAKLIsta.

”Turku haluaa profiloitua luovien toimintatapojen etsijäksi ja innovaattoriksi”, perusteli Niko Kyynäräinen Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta sitä, miksi klinikka päätettiin järjestää. Kaupunki on aktiivisesti mukana kehittämässä eteläisestä Suomesta elinkeinoelämän vahvaa veturia tarjoamalla yrityksille mahdollisuuksia testata uusia toimintatapoja käytännössä. ”Rakennemuutos tuli Turkuun rytinällä, kun perinteinen teollisuus väheni, ja nyt tarvitaan uutta liiketoimintaa. Yhtenä avainalana pidämme rakennusteollisuutta ja erityisesti korjausrakentamisen palvelujen kehittämistä”, Kyynäräinen kertoi.

Hyvällä porukalla korjaaminen onnistuu

”Lähiöiden korjaaminen edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, eikä yksittäisten rakennusosien vaihtaminen enää riitä”, sanoi Jyrki Alonen RTC Vahanen Turku Oy:stä kommentoidessaan klinikkatyön tuloksia. A-insinöörien Rami Valtonen puolestaan nosti esiin sujuvan yhteistoiminnan merkityksen ja kannusti korjaushankkeiden tilaajia vaihtamaan kokemuksia projektinjohtajista, jotta oikea yhteistyökumppani löytyy. ”Osaavalla johtamisella syntyy toimiva kokonaisuus”, Valtonen korosti.

Yksi uusia toimintamalleja pilotoivista klinikan esimerkkikohteista on Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku, joka sijaitsee Turun voimakkaasti kehittyvillä läntisillä alueilla. Projektinjohtaja Juuso Hämäläinen kertoi, että Jyrkkälä soveltuu erinomaisesti korjauspalvelujen kehittämisalustaksi laajuutensa ja tyyppitalojensa vuoksi - kokonaisuuteen kuuluu 17 asuinkerrostaloa, joissa on 650 asuntoa. Vaikka kohdetta on jatkuvasti vaalittu, on se nyt kuitenkin sellaisessa elinkaaren vaiheessa, jossa uudistamispäätöksiä on jälleen tehtävä. Näiden pohjaksi on tehty huolellista valmistelutyötä, jotta jatkossa valinnat ovat mahdollisimman perusteltuja. ”KOy Jyrkkälänpolun korjauksia on suunniteltu talous ja asukkaiden maksukyky edellä, eli vuokrankorotuksiin ei ole tarvetta lähteä. Olemme vertailleet eri korjausvaihtoehtoja ja arvioineet niiden soveltuvuutta Jyrkkälän kiireellisimmiksi arvioituihin korjauksiin”, kuvaili Juuso Hämäläinen. Jyrkkälässä hankkeen johtamismalliksi valikoitui eri osapuolet yhteistoimintaan liittävä allianssi, jonka kokosi Vison Partners Oy. Työn toteutus dokumentoidaan Innovatiiviset kaupungit –ohjelman puitteissa, jotta sen opit saadaan laajasti hyödynnettyä, kertoi Aino Ukkola Turun Seudun Kehittämiskeskuksesta.

Kerrostalojen omistajilla oltava halua korjaamiseen

KOy Jyrkälänpolun isännöitsijä Marjatta Roth painotti, että isännöitsijöiden pitää saada asiakkailtaan mandaatti pitkäjänteiseen kiinteistöjohtamiseen. Isännöitsijöiden käsissä on valtavat kiinteistösalkut ja siksi heidän osaamisensa on avainasemassa, jotta korjaushankkeet saadaan hoidettua menestyksellä. Kaisa Leiwo Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistyksestä lupasi, että Kiinteistöliitto voisi ottaa roolia tehokkaampien alueellisten korjausten edistäjänä ja kertoi, että korjausrakentamisen koulutusta on jo järjestettykin isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille runsaasti. ”Isännöitsijöiden ei tarvitse olla varsinaisia korjaamisen ammattilaisia, mutta verkosto täytyy tuntea ja osata pyytää apua oikeassa tilanteessa”, Leiwo tarkensi. Haasteena on alueellisen näkemyksen kiteyttäminen ja yhteistyön aikaansaaminen asukkaiden, kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisten sekä kaupungin välille, jotta asumisen tasoa ja lähiöiden viihtyvyyttä voidaan laajassa mittakaavassa parantaa.

Summa summarum – lähiö on yhä in

Klinikalla oltiin yksimielisiä siitä, että lähiö on hyvä konsepti. Paikasta ja alueen historiasta riippuen on haasteena nyt joko lähiöidentiteetin vahvistaminen, kehittäminen tai muuttaminen. Tätä voidaan tehdä muun muassa parantamalla lähiöiden palveluita, liikenneyhteyksiä ja viihtyvyyttä nykyajan tarpeita vastaaviksi. ”Korjaaminen on vain yksi lähiöiden haasteista, mutta tätä kautta saadaan koko lähiöiden uudistamista koskeva keskustelu hyvin käyntiin”, iloitsi Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä ja jatkoi, että klinikkatyön aikana tietoisuus ja strateginen ajattelu lisääntyivät huomattavasti. ”Klinikka suosittelee pitkän tähtäimen tiekartan laatimista rakennuksen koko elinkaaren ajalle, koska hätäkorjaukset maksavat aina huomattavasti ennakoitua ylläpitoa enemmän. Alueellinen korjaaminen, yhdessä suunnitellut hankinnat ja vakioidut menetelmät ovat avainasemassa, kun korjausrakentamista tehostetaan”, Ilpo Peltonen tiivisti tehdyn työn sisältöä. Klinikan tulokset julkaistaan RAKLIn internetsivuilla lokakuun aikana ja uusia innovaatiota syntyy myös Tekesin INKA-ohjelman puitteissa.

RAKLIn klinikkasivut 
INKA - innovatiiviset kaupungit –ohjelma