Energia-ajattelu mukana aluesuunnittelussa

25.09.15

Kestävän kehityksen näkökulma otetaan jo itsestään selvästi mukaan maankäytön suunnittelussa ja esimerkiksi kaupunkirakenteita tiivistetään koko maassa. Green Building Council Finlandin, RAKLIn ja ympäristöministeriön yhdessä järjestämässä vuosittaisessa seminaarissa keskityttiinkin tänä vuonna erityisesti energiaratkaisujen arvioimiseen ja mahdollistamiseen kaavoituksessa.

Tilaisuuden avasi Antti Irjala ympäristöministeriöstä. Hän kertoi hallituksen kärkihankkeista ja siitä, mitä toimenpiteitä valmistellaan rakentamisen saralla. Yksi kärkihankekokonaisuus on asuntorakentamisen lisääminen ja siihen liittyen ollaan muun muassa sujuvoittamassa kaavoitusta sekä rakentamisen lupajärjestelmää. ”Nyt on hyvä hetki keskustella ja esittää uusia avauksia. Tärkeintä on, ettemme jämähdä totuttuihin tapoihin, vaan avarramme ajatteluamme”, Irjala kannusti ja jatkoi: ”Kestävyyden kannalta olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen on aivan olennaista, etenkin tässä taloustilanteessa.”

Ei lukita tulevaisuuden ratkaisuja

”Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta tärkeää on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen”, Antti Irjala korosti. Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa se, miten täydennysrakentamista saadaan helpotettua ja uusiutuvan energian laitteistojen sijoittamista edistettyä. ”Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvät vaatimukset tulevat rakennuslupamenettelyn kautta. Asioita ei kannata kaavalla liiaksi lukita, koska meillä ei voi vielä olla käsitystä esimerkiksi siitä, millaiset uusiutuvan energian ratkaisut kymmenen vuoden päästä ovat kustannustehokkaimpia”, Irjala huomautti. Tulevaisuudessa esimerkiksi kaavamerkinnät päällekkäisille käyttötarkoituksille ja toimintojen sekoittuminen on koko ajan entistä tarpeellisempaa.

Resurssiviisaus ei vielä ole valtavirtaa

Kuntien keinoja vaikuttaa energiatehokkuuteen aluesuunnittelussa esitteli Leena Rossi Jyväskylästä. ”Tärkeintä on kokonaisvaltainen näkemys. Meillä Jyväskylässä on muun muassa laadittu kaupunkistrategia ja resurssiviisauden tiekartta. Pidän tärkeänä kumppanuuksia ja verkostoja, jotka mahdollistavat osaamisen kattavan hyödyntämisen”, Rossi sanoi. Kokonaisuuksien hallinnan näkökulmasta seudullinen ajattelu on välttämätöntä, koska esimerkiksi toimiva joukkoliikenne on yksi kestävyyden edellytyksistä. On myös varmistettava, etteivät palveluverkoston puutteet estä arjen sujumista tai hajautetut energiaratkaisut hankaloita järjestelmien ylläpitoa. ”Elinkaarikustannukset kiinnostavat jo laajasti asukkaita ja yksittäisiäkin rakentajia, mutta elinkeinoelämä laahaa vielä palvelutarjonnassaan vähän jäljessä. Resurssiviisautta ei vielä pidetä merkittävänä kilpailuvalttina”, Leena Rossi harmitteli.

Aluesuunnitteluun kaivataan sujuvuutta

Green Building Council Finlandin Jessica Karhu kertoi tuloksia kyselystä, jolla kerättiin taustatietoa Nordic Urban Development –hankkeeseen. Seitsemän pilottialueen suunnittelijoilta kysyttiin, miten he ovat projektinsa kokeneet. Uusia tapoja tehdä asioita oli löydetty kiitettävästi ja energiantuottajat kehittävät voimakkaasti vähähiilistä tuotantoaan, vastaajat kertoivat. Haasteita asettivat taloudelliset reunaehdot ja hankkeista tehdyt valitukset. Suunnittelua hankaloittaa myös epävarmuus, joka liittyy lähes nollaenergialainsäädäntöön sekä puutteellinen yhteistyö aluesuunnittelijoiden ja päättäjien välillä. Ratkaisevaa suunnittelun onnistumisen kannalta on oikea-aikaisuus, joustavuus ja vastuiden selkeys, kiteyttivät kyselyn vastaajat.

Uusia ratkaisuja tulossa

Uudisalueiden suunnittelussa energianäkökulma on vahvasti läsnä eri puolella Suomea. Energia kestävässä aluesuunnittelussa –seminaarissa esimerkkejä kuultiin Tampereelta, Vantaalta, Helsingistä ja Turusta. Elina Seppänen Tampereelta korosti, että yksittäisiä mittaustuloksia tärkeämpää kestävässä aluesuunnittelussa on johdonmukaisuus. ”Kannattavuuslaskenta eri vaihtoehtojen välillä ei ole ihan helppoa. Päätöksentekijöiden pitää osata huomioida myös kaupunkisuunnittelun aikajänne, joka on erittäin pitkä”, Seppänen muistutti. Tapoja suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon on Tampereella kehitetty myös TARMO+-hankkeessa, josta kertoi Tiina Sahakari. ”Tavoitteenamme on saada aikaan mahdollisimman vähähiilisiä asuinalueita. Tähän pyritään tiiviillä yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella. Kokemuksia on vaihdettu muun muassa hyvän asumisen illoissa ja työpajoissa”, Sahakari kertoi.

Hyvän energian Kivistöstä kertoi Anna-Riitta Kujala. Vantaan asuntomessualueenakin tunnettua Kivistöä on suunniteltu kestävä ekokaupunki –ajatus edellä, ja siellä pilotoidaan kestävää asumista koko elinkaaren ajan edistävää One Planet Living -konseptia. ”Meillä on pyritty toteuttamaan energiaomavarainen alue, jolla hyödynnetään laajasti uusiutuvaa energiaa. Myös muita kestäviä ratkaisuja, kuten kaupunkiviljelyä, tuetaan Kivistössä näkyvästi”, kuvaili Anna-Riitta Kujala. Kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunginosa on nousemassa myös Turun Skanssiin. ”Merkittävin uusi avaus alueella on kaksisuuntainen kaukolämpöverkko, johon kiinteistöt voivat myös myydä energiaa”, kertoi Antto Kulla Turku Energiasta.

Hankkeet tuottavat työkaluja

Åsa Hedman kertoi, että Helsinki on mukana kansainvälisessä Cityopt-hankkeessa, jossa kehitetään aplikaatiota eri energiaratkaisujen simuloimiseen ja visualisoimiseen. ”Erittäin merkittäviäkin säästöjä on mahdollista saavuttaa järkevien alueellisten ratkaisujen avulla. Työkalu auttaa ymmärtämään näitä optimaalisten ratkaisujen löytämiseksi. Esimerkiksi energiavarastoinnin ratkaiseminen on yksi keskeinen kysymys uusia ratkaisuja käyttöönotettaessa”, Hedman sanoi.

Tutkimuskuulumisia energiatehokkaan korjausrakentamisen alueelta seminaariin toi Satu Paiho VTT:ltä. Erilaisten korjausvaihtoehtojen päästövaikutuksia selvitettiin venäläisillä asuinalueilla, koska niillä on paljon tyyppiratkaisuja, mikä nopeuttaa ja tehostaa korjaamista. ”Vertailut osoittavat, että etenkin lämmityksessä, mutta myös sähkönkulutuksessa on saavutettavissa valtavia säästöjä. Laskelmamme antavat kuvaa eri vaihtoehtojen vaikutuksista kahdenkymmenen vuoden jaksolla, mutta viime kädessä ihmisten täytyy tietysti arvioida, mikä toteutustavoista käytännössä on järkevin”, Paiho summasi. Tärkeintä on vertailla eri korjausvaihtoehtoja systemaattisesti ja tehdä tältä pohjalta perustellut päätökset.

Lähes nolla –säännöksiä valmistellaan

Seminaarin jälkeen pidettiin työpajaosuus, jossa pohdittiin lähes nolla energia -rakentamisen vaikutuksia aluesuunnitteluun. Meri Petsamo ympäristöministeriöstä kertoi alustuksessaan, että lainsäädäntötyö etenee vauhdilla kohti ensi vuoden alun lausuntokierrosta. Hallituksen esityksen lähes nolla energiarakentamisesta on oltava valmis maaliskuussa 2016. Arkkitehti Kimmo Lylykangas korosti omassa puheenvuorossaan, että määräykset asettavat vähimmäistason, mutta kaavoitus mahdollistaa käytännön toteutukset. ”Esimerkiksi rakennuspaikkakohtaista uusiutuvan energian potentiaalia suunniteltaessa on vapailla paistekulmilla suuri merkitys, jos tuotantotavaksi valitaan aurinkoenergia”, Lylykangas kuvaili.

Seminaarisarja on osa Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 – ERA17 –toimintaohjelmaa. www.era17.fi

Tilaisuuden aineistot