Kimmo Kurunmäki: Poikkeus vai sääntö - Miten tilojen käyttötarkoitus ratkaistaan?

27.10.17

Espoon Niittykummussa toteutetaan Uusikummun 500 oppilaan koulu kahteen entiseen toimistorakennukseen. Kyseessä on vuokratilahanke kiinteistöihin, joiden omistaja on Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma. Alueen oppilasmäärä on kasvussa ja tarvetta koulutiloille aiheuttavat myös alueen koulukiinteistöjen korjaukset. Alueellisesti siis on suurta kysyntää koulutiloille, samalta alueelta löytyy toimistokäyttöön määriteltyä tyhjentynyttä tilaa, ja tämä tila sallitaan otettavaksi koulukäyttöön. Simppeliä ja resurssiviisasta!

Voisiko vastaavanlainen toimia muidenkin käyttötarpeiden kohdalla? Tyhjää toimistotilaa löytyy ja asunnoista on pulaa. Onko tilan muuttaminen koulukäyttöön hyväksyttävämpää kuin muuhun käyttöön?

Opetus ja koulut ovat kuntien tärkeää peruspalvelua. Kouluverkkoa säädetään jatkuvasti opetuksen laadun varmistamisen, toiminnan tehostamisen, koulujen paremman saavutettavuuden, kiinteistöjen kunnon ja muiden syiden johdosta. Emme kovinkaan hyvin pysty ennustamaan, millainen on esimerkiksi lukioverkko 10 vuoden päästä. Tai käydäänkö koulua erilaisissa ympäristöissä – jaetuissa, lainatuissa, vuokratuissa, harvemmin omissa – sen mukaan mikä parhaiten opetusohjelmaan sopii.

Vastaavalla tavalla myös toimitilojen ja toimistojen kysyntä ja tarjonta sekä asumisen preferenssit elävät ajassa. Tulee uusia tarpeita, joihin käytöstä vapautuneet tilat tarjoaisivat osaratkaisuja – jos käyttötarkoitukset määriteltäisiin riittävän laajasti. Rakennettua omaisuutta voitaisiin kierrättää uusiin käyttöihin.

Käyttötarkoituksen laajentamisen ja tyhjien tilojen tilapäiskäytön reunaehtoja selvennetään 13.10. käynnistyneessä Tilat käyttöön -klinikassa. Kaupunkien ja kiinteistönomistajien, tutkijoiden ja rakennussuojelun asiantuntijoiden sekä valtionhallinnon edustajien yhteiskehittelyllä parannetaan edellytyksiä onnistuneille muutosprosesseille. Klinikassa liikutaan menettelyjen kehittämisen ja konkreettisten kohteiden parissa.

Klinikan avausseminaarissa esiteltyihin lähtökohtiin, klinikkakohteisiin ja ajankohtaisiin periaatelinjauksiin voit tutustua täällä. Työpajatyöskentely käynnistettiin pureutumalla kaupunkien kaava- ja lupaprosessien kehitystarpeisiin sekä yhteistyön tehostamiseen niin kaupungin sisällä kuin kaupungin ja kiinteistönomistajan välillä.

Pari nostoa ensimmäisestä työpajasta:

  • Käyttötarkoituksen laajentamista ja tyhjien tilojen tilapäiskäyttöä tulee tarkastella suhteessa kaupungin strategiaan (”kehittyvä”, ”toimiva”, ”kasvua mahdollistava” jne.) ja riittävän laajoihin aluekokonaisuuksiin, eli miltä muutos tietyssä kohteessa näyttäytyy isossa kuvassa. Usein kiinteistön käyttö muutetaan poikkeamispäätöksellä. Se mistä poiketaan, on suunnitelma, ei reaalimaailma. Isossa kuvassa poikkeamat näyttäytyvät jo enemmän säännöiltä – reaalimaailma tulee esiin ja kiinteistöjen kiertokulku on normaalia. Tämän pitäisi näkyä yksittäisten hankkeiden käsittelyssä.

  • Prosesseja on pystyttävä keventämään ja tehostamaan, minimireunaehdot tulee tunnistaa ja erottaa asioista, jotka eivät ole välttämättömiä. Hankkeen alkuvaiheen yhteistyöhön tulee erityisesti panostaa (esimerkkinä Tampereen poikkihallinnollinen hankeharkintaryhmä). Kaupunki voi tukea muutoshankkeita esimerkiksi hankekohtaisella asiakasvastaavalla tai muulla ”yhden luukun palvelulla”.

Seuraavassa työpajassa suuntaudutaan kiinteistönomistajien toimintatapoihin ja rakennussuojelun asettamiin reunaehtoihin. Klinikkatyöskentely jatkuu aina helmikuuhun saakka, jolloin järjestetään avoin tulosseminaari.

Kuvassa yksi Tilat käyttöön -klinikan kohteista, Senaatin kiinteistö Mariankadulla Helsingissä. Kiinteistö on ollut tyhjillään noin vuoden ajan.