Nykyinen kankea kaavaprosessi tuhlaa yhteiskunnan resursseja ja ilmastoa – RAKLI vaatii joustavampaa kaavoitusta

25.04.19

Nykyinen kaavoitusjärjestelmä on kankea, ja sen seurauksena tyhjinä seisovat tilat ovat kansallisvarallisuuden hukkausta ja aiheuttavat turhia ilmastopäästöjä. Kaavoituksesta on saatava joustavampaa, jotta se vastaa muuttuvan maailman tarpeisiin. RAKLI, joka on maamme kattavin kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien ja rakennuttajien yhteistyöverkosto, rohkaisee uutta eduskuntaa tekemään päätöksiä, joilla kaavoitusjärjestelmästä saadaan kestävämpi.

Samaan aikaan kun kaupungit kasvavat, kaupunkiseutujen tyhjän tilan määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. Tyhjillään seisova tila on paitsi Suomen kansallisvarallisuuden tuhlausta, myös kaukana kestävästä kaupunkirakenteesta. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä yhteensä 1,2 miljoonan neliön eli 169 jalkapallokentän verran tyhjillään seisovaa toimistotilaa.

”Sekä kaupungistuminen että ilmastonmuutos ovat faktoja. Meidän on kaikin mahdollisin keinoin tuettava kestävää kaupungistumista ja ehkäistävä ilmastonmuutosta. Ihmiset haluavat muuttaa kaupunkeihin, ja mitä tiiviimmin kaupungeissa asutaan, sitä vähäpäästöisempää asuminen on. Nämä seikat huomioon ottaen on täysin järjetöntä, että kaupunkien tyhjän tilan määrä kasvaa samalla, kun uutta rakennetaan”, RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen sanoo.

Laurikaisen mukaan sääntelyn on tuettava kestävää kaupungistumista sekä asukkaiden, yhteiskunnan että ilmaston näkökulmasta. Jotta kaavoitusjärjestelmä voi vastata riittävän nopeasti yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, on siitä saatava nykyistä ketterämpi.

Nyt on oikea aika toimia – RAKLI ehdottaa kaavajärjestelmän keventämistä kaksiportaiseksi

Vastavalitun eduskunnan rooli on kaavoitusjärjestelmän tulevaisuuden suhteen ratkaiseva, sillä päätökset ympäristöministeriön viime vuonna aloittamassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa tehdään seuraavan kolmen vuoden aikana.

”Haluamme saada kaavoitukseen lisää joustavuutta ja tilaa oikea-aikaiselle suunnittelulle. Niiden avulla kaavoitetaan parempaa kaupunkiympäristöä. RAKLI ehdottaakin siirtymistä kaksiportaiseen kaavajärjestelmään, joka vähentää kaavoituksen yksityiskohtaisuutta ja sujuvoittaa kaavoitusta”, Laurikainen sanoo.
Uudessa kaavoitusjärjestelmässä vanhan asema-, yleis- ja maakuntakaavan korvaisivat paikalliskaava ja kaupunkiseutukaava. Kaavoituksen muuttuessa kolmiportaisesta kaksiportaiseksi ja tarkimman kaavatason poistuessa kaavoitusprosessista saadaan nopeampi ja vähemmän yksityiskohtainen.

Vaikka RAKLIn ehdotuksessa kaavapäätösoikeus säilyy selkeästi kunnalla, toisi uusi järjestelmä lisäksi mukanaan yksityisen rakennushankkeeseen ryhtyvän oikeuden valmistella kaavaa. Tämä lisää kaavoitusresursseja, nopeuttaa kaavavalmistelua ja parantaa kaavan toteutumismahdollisuuksia.

Tyhjien tilojen käyttöönotto on ilmastoteko

Toimistotilat ovat hyvä esimerkki siitä, miksi kaavoitusjärjestelmään kaivataan kipeästi muutosta. Samaan aikaan kun Suomessa rakennetaan uutta toimistotilaa, vanhaa tilaa jää jatkuvasti tyhjilleen. Tyhjän toimistotilan määrä on pääkaupunkiseudulla tuplaantunut kymmenen vuoden takaisesta.
Tyhjän toimistotilan määrä tulee lisääntymään entisestään, sillä vanhat toimistorakennukset eivät enää vastaa nykyajan tarpeisiin, joten uutta tilaa on rakennettava lisää.

”Jos kaupunkirakenteesta halutaan ekologisempi, on järkevintä rakentaa jo olemassa olevan kaupungin sisään. Kaikista paras ilmastoteko on tietysti se, että hyödynnetään jo olemassa olevia rakennuksia. Prosessi tyhjien tilojen hyötykäyttöön on tällä hetkellä kuitenkin jäykkä ja hidas: tyhjenevät toimistotilat ovat kaavalukossa, josta ne täytyy vapauttaa”, Laurikainen sanoo.

Lisätiedot:
Jyrki Laurikainen
Toimitusjohtaja, RAKLI
040 844 2573