RAKLIn klinikalta monistettavia malleja korjausrakentamiseen

28.05.14

RAKLI, Turun kaupunki ja Turun seudun kehittämiskeskus ovat yhdessä kumppaneidensa kanssa käynnistäneet klinikan, jolla kehitetään ratkaisuja asuinkerrostalojen korjaamiseen. Aloitusseminaarin avauspuheenvuorossa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jaana Nevalainen totesi, että korjausrakentamisen haasteet ovat olleet jo vuosia samoja ja toivotti uudet avaukset tervetulleiksi. Hän sanoi, että rakennuskohtaisesta ajattelusta on siirryttävä kokonaisuuksien tarkasteluun ja yhteistyöhön. Alueiden ja niillä tarjottavien palvelujen kehittämiseen tarvitaan strategista otetta ja korjauksiin kustannustehokkuutta. Näin mahdollistetaan puolentoista miljoonan suomalaisen viihtyminen lähiöissä jatkossakin ja uusien asukkaiden houkutteleminen alueille.

Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kertoi, että Turussa on käynnissä strategiatyö, jossa haetaan keinoja kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Luvassa on voimakasta panostusta arjen sujuvuuteen ja asukkaiden viihtyvyyteen. Kerrostalojen korjaaminen –klinikan kohteena olevat Turun läntiset alueet ovat merkittävä kasvusuunta, jossa kehitetään niin asumista kuin teollisuuttakin nauhamaisella rantakaistaleella. ”Meillä on jo nähty, että usean lähiön yhteistyöllä päästään parempaan lopputulokseen, kun massaa on riittävästi myös palvelujen ja liikenneyhteyksien parantamiseen. Korjaamisessa pitää päästä kertaluontoesuudesta ja koerakentamishankkeista teolliseen toimintatapaan, mikä tarjoaa merkittäviä liiketoiminta- ja jopa vientimahdollisuuksia”, Hintsanen vaati.

Korjaamiseen tarvitaan visiota

Yksi klinikan kohteista on kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolku, jonka toimitusjohtaja Marjatta Roth kertoi, että alueelle suunnitellaan laadukasta ja kustannustehokasta elinkaarisaneerausta. ”Haluamme kohentaa imagoa alueella, joka oli valmistuessaan huippusuosittu, ja jolla käyttöaste on aina hiponut lähes sataa. Vuokrat on pystyttävä pitämään asukkaiden kannalta kohtuullisina , joten prosessista pitää saada löysät pois ja yhteistyössä kehittää sellaiset toimintatavat, joilla hinta ja laatu saadaan kohdilleen ”, sanoi Marjatta Roth. Jyrkkälänpolun korjaukset on tarkoitus toteuttaa allianssimallilla ilman lukkoon lyötyä hankesuunnitelmaa. Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimiva Juuso Hämäläinen kiitti Jyrkkälänpolkua siitä, että yhtiölle on luotu näkemyksellinen kokonaiskehityssuunnitelma, mikä auttaa tilaamista. ”Projektiin valitaan parhaat mahdolliset kumppanit, jotka hoitavat korjaamisen suunnittelusta toteutukseen saakka”, kertoi projektissa mukana oleva Jani Saarinen Vison Alliance Partnersilta.

Tutkimisesta tosi toimiin

Turun seudun kehittämiskeskuksen johtaja Niko Kyynäräinen kertoi, että Turusta löytyy roppakaupalla dynaamisuutta, joka kiteytyy koko kaupunkiseutua innovaatioalustana käyttävään Älykäs kaupunki –ideologiaan. ”Olemme rakennemuutoksessa, joka edellyttää uudistumista, mutta onneksi Turusta löytyy paljon osaamista ja halua edistää alueen menestystä yritysten ja kaupungin yhteistyönä. Tärkeintä on päästä tutkimuksesta toteutukseen, jotta vauhti säilyy”, Kyynäräinen muistutti. Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen kertoi, että Tekesissä on toteutettu useita aluekehittämisen hankkeita, joiden opit ovat kaikkien hyödynnettävissä. Ratkaisuja on haettu muun muassa tuottavuuden parantamiseen ja hankintatapojen uudistamiseen. ”Apremodel-hankkeessa opimme, että kaupungin näkökulmasta olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään rakentaminen on aina edullisempaa kuin uuden alueen työstäminen. Muutosvastarintaa voi esiintyä, mutta sitä voidaan hälventää esittelemällä onnistuneita toteutuksia”, Nissinen kannusti. Yleisö nosti esiin täydennysrakentamista jarruttavat korkeat maankäyttömaksut ja kehotti kaupunkeja pohtimaan, miten ne voitaisiin osuttaa vastaamaan paremmin muutoksista aiheutuvia kustannuksia ja niistä saatavia hyötyjä.

Yhteistyötä ja ennustuksia tarvitaan

ARAn näkökulmia korjausrakentamiseen esittelivät kehittämisarkkitehti Sampo Vallius ja kehityspäällikkö Marianne Matinlassi. He korostivat muuntojoustavuuden merkitystä, jotta kestävän korjaamisen tavoitteet voidaan saavuttaa. Wallius kertoi, että ARAssa painotetaan neljää seikkaa: elinkaarta, esteettömyyttä, ekonomiaa ja estetiikkaa. ”Keskeistä on varmistaa kohtuullisilla korjauskustannuksilla arjen sujuminen ja ihmisten henkinen hyvinvointi ikääntyvillä asuinalueilla”, sanoi Sampo Vallius. Marianne Matinlassi peräänkuulutti kunnilta suunnitelmallisuutta sen suhteen, miten ARA-kanta saadaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. ”Näyttää siltä, että tarve pienille asunnoille kasvaa, eikä aikaisempien vuosikymmenten ARA-tuotanto vastaa tähän kysyntään. Meiltä pitää löytyä kykyä ennakoida muutoksia sekä selkeitä linjauksia kehittämiseen. Alueita voisi luokitella ja kehittää erilaisille paikkakunnille paketoituja ratkaisuja”, Matinlassi ehdotti.

Klinikalla kootaan ideat

Tekninen johtaja Ilpo Peltonen RAKLIsta lupasi, että Kerrostalojen korjaaminen -klinikalla kehitetään syksyyn mennessä uusia toimintatapoja ja korjaamisratkaisuja, joiden hintalappu on järkevä ja laatu kohdallaan. ”Vaihtoehtoja haetaan eri näkökulmista kesän aikana järjestettävissä työpajoissa. Ongelmanratkaisutaitoja tässä tarvitaan, mutta korjausiässä olevan kiinteistökannan suhteellinen homogeenisuus tarjoaa mahdollisuuksia myös teollisille toteutuksille”, Peltonen uumoili. Klinikan tavoitteena on lisätä systemaattisuutta ja nopeutta korjausprosessiin sekä etsiä uusia toimintatapoja. Huomioon otetaan hankkeiden reunaehdot sekä kiinteistönomistajien ja asukkaiden toiveet ja tarpeet.

Lisätietoa:
Ilpo Peltonen, ilpo.peltonen(at)rakli.fi, 040 551 9404