YSE muodostaa yhä toimivan pohjan urakkasopimuksille

21.01.15

Lehdistötiedote 

RAKLI, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja Kuntaliitto kysyivät jäseniltään vuodesta 1998 käytössä olleiden sopimusehtojen toimivuudesta vuodenvaihteessa. Kyselyn tarkoituksena oli arvioida, onko alan sopimuslomakkeisiin tarpeen tehdä muutoksia tai uudistaa ongelmallisiksi koettujen sopimusehtojen yksittäisiä kohtia. Tulokset osoittavat, että pääsääntöisesti YSE 1998 on yhä hyvin toimiva ja hieman muita tyytyväisempiä siihen olivat Kuntaliiton vastaajat, jotka rakennuttavat sekä rakennuksia että infrastruktuuria. Välttämättömiä tarpeita YSE:n uudistamiseen ei näytä olevan, jos nykyisiä ehdoissa määriteltyjä menettelyjä puolin ja toisin noudatetaan. RAKLI kuitenkin selvittää saamansa palautteen perusteella, kuinka joidenkin YSEn kohtien soveltamista voidaan kehittää.

Kysely osoittaa, että YSE toimii kokonaisuutena edelleen melko hyvin. Kaikkien kysymysten osalta keskiarvot ylittivät kolmen asteikolla yhdestä viiteen kysyttäessä kuinka hyvin YSE1998:n kohdat toimivat nykyisissä sopimuskäytännöissä. Kysely toteutettiin YSE:n luku kerrallaan. Tulosten valossa tyytyväisimpiä ollaan urakoitsijan suoritusvelvollisuuden, työn toteutuksen ja sopimusasiakirjojen osalta. Myös vakuutukset ja maksuvelvollisuudet hoituvat hyvin nykyisillä ehdoilla.

Laadunvarmistukseen lisää työkaluja - Kuka suostuisi ostamaan keskeneräisen auton?

Itselle luovutuksen tasossa ja yleisessä valmiusasteessa luovutushetkellä on rakennuttajien mielestä toivomisen varaa. YSE antaa laadunvarmistukselle hyvät raamit, mutta työsuoritukset ovat käytännön kokemusten valossa tältä osin puutteellisia ja sopimusehtoihin kaivataankin vaatimusta valmiin tuotteen vastaanottamisesta. Jälkitöiden määrä tahtoo hankkeissa nykyään paisua turhan suureksi ja hankkeiden loppuunsaattaminen venyy, minkä vuoksi YSE:en toivottiin tältä osin tiukennuksia. Myös koko hankkeen aikataulunhallinnassa on usein ongelmia, mistä aiheutuu tilaajalle merkittäviä vahinkoja, joita YSE:n mukaiset sanktiot eivät kata. Kyselyn vastaajat kaipasivat lisäksi kovempia vaatimuksia työmaanaikaiseen kosteudenhallintaan ja uudistuksia kosteudenmittausmenetelmiin. Laadunvarmistuksen menettelyjä kaivattiin sopimusehtoihin myös vastaavien tuotteiden ja CE-merkintöjen osalta. Parantamista on myös työmaalla pidettäviin suunnitelmakatselmuksiin valmistautumisessa.

Vastuu virheellisestä työsuorituksesta hiertää

Takuuaikaiset vastuut ja velvoitteet aiheuttavat rakennuttajille päänvaivaa. YSE:n aikaiseen takuuaikaan toivotaan pidennystä erilaisten rakennusvirheiden takia. Muun muassa piilovirheiden näyttövelvollisuus on aiheuttanut ongelmia, jos nämä ilmenevät vasta takuuajan jälkeen. Erityisesti pidennystä takuuaikaan toivotaan kattojen vedenpitävyyteen, rakenteiden kosteusfysikaalisen toimivuuteen, sisäilmaan ja rakenteelliseen turvallisuuteen liittyen. Tämä korostuu erityisesti suunnittelua sisältävissä toteutusmuodoissa.

Suunnitelma- ja hintamuutokset aiheuttavat kitkaa

Omakustannushinnan laskentamallin tarkistamista kaivataan, koska käytettävät hinnat ovat tänä päivänä useimmiten alihankintakustannuksia. Nykyisissä toimintamalleissa hankaluuksia aiheutuu myös siitä, että YSE pohjautuu oletukseen tilaajan teettämistä suunnitelmista ja vain hänen niihin tekemistään muutoksista. Lisä- ja muutostyömenettelyä pitäisi erityisesti päivittää korjausrakentamisen osalta, koska näihin hankkeisiin liittyy paljon erityispiirteitä. Tältä osin voisi jopa olla syytä harkita omien sopimusehtojen laatimista taloyhtiöiden pienurakoihin, ehdotetaan kyselyn vastauksissa.

YSE:ssä ajanmukaistamistarpeita?

Kahdenkymmenen vuoden aikana on noussut esiin useita nykyisin jo itsestään selviä asioita, joihin liittyvien määräysten tarvetta ei YSE:ä laadittaessa vielä osattu ennakoida. Näitä ovat ympäristöasiat, jätelainsäädäntö, työturvallisuusvastuut, tilaajavastuu, hankintalain velvoitteet, ulkomaalaisen työvoiman käyttö, sosiaalinen vastuu ja töiden ketjuttaminen. Näitä asioita on vuosien varrella hoidettu pääasiassa lainsäädäntöä kehittämällä ja pohdittavaksi jääkin, onko näitä edes tarpeen ottaa mukaan yleisiin sopimusehtoihin. Jos näin kuitenkin päätettäisiin tehdä, tarkoittaisi tämä käytännössä menettelytavoista ja osapuolten velvollisuuksista sopimista yhdessä.

Kysely toteutettiin joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 aikana. Vastaajiksi kutsuttiin rakennuttajia, eli RAKLIn, Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Kuntaliiton jäseniä. RAKLIn jäseniä kyselyyn vastasi 83, Kiinteistöliiton 29, Isännöintiliiton 26 ja Kuntaliiton 14. Viisiportaisella asteikolla kysyttiin vastaajan tyytyväisyyttä YSE 1998:n kohtien toimivuutta nykyisissä sopimuskäytännöissä. (1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin). Kyselyn toteutti RAKLI ry.