Asemakaavoituksen kiperien kysymysten ratkaisuja

31.10.2014

RAKLIn vahvuus on siinä, että sen jäsenet katsovat kaupunkisuunnittelua ja maankäyttöä monista eri suunnista, sanoi yhdyskunta- ja infra –johtoryhmän puheenjohtaja Petri Roininen avatessaan asemakaavoituksen kehittämistarpeita käsitelleen keskustelutilaisuuden 30.10. Mukana oli sekä kaupunkien edustajia että kiinteistönomistajia ja aiheen tiimoilta käytiin vilkasta ajatustenvaihtoa. Eniten pohdittiin sitä, miten yksityiskohtaisia kaavojen tulisi nykymaailmassa olla ja kuinka kustannustietoisuutta ja sen ohjaavaa vaikutusta lisätään prosesseihin.

Tilaisuudessa julkistettiin RAKLIn keskustelupaperi, jossa käsitellään vuorovaikutuksen kehittämistä asemakaavoituksessa ja kiinteistökehityksessä. Osallistujat kiittivät, että nyt monta jatkuvasti puheissa olevaa kaavoituksen kehittämistarvetta on koottu yksiin kansiin, ja eri osapuolten näkemyksiä haasteista ja hyvistä toimintatavoista on esitelty kattavasti.

Muuttuva kaupunki on mahdollisuus

Tulevaisuuden yhdyskuntarakenteita ja tulevaisuuden kuntaa visioi YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen. Hän sanoi, että globaalissa maailmassa paikkakuntien vetovoiman merkitys korostuu entisestään, koska yrityksillä on mahdollisuus vapaasti valita, mihin ne sijoittuvat. Kostiainen muistutti, ettemme ole kaukana tilanteesta, jossa melkein kaikki suomalaiset asuvat suurten kaupunkikeskusten vaikutuspiirissä. Sen vuoksi suunnittelua tulee tehdä ja kehitystä ohjata näiden alueiden ehdoilla.

Vyöhykkeisten työpaikkakeskittymien pitää tarjota mielenkiintoisia vaihtoehtoja sekä yrityksille että työntekijöille. ”Tämä koskee muun muassa matkaketjuja, palveluita ja asumista”, listasi Juha Kostiainen ja jatkoi: ”Asumisen ”heimot” erilaistuvat yhä voimakkaammin ja toimistojen markkinaperusteinen kysyntä on tietotyön murroksen seurauksena muuttumassa.” Kostiainen rohkaisi kaupunkisuunnittelijoita näkemään mahdollisuutena sen, että kaavoista tehdään yhä joustavampia, koska emme voi tietää millainen kaupunkirakenne on toimiva edes muutaman vuoden, saati vuosikymmenien päästä.

Vuorovaikutus on taitolaji

Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine esitteli keskustelupaperin palvelevaa kaavoitusta ja kustannustietoisuutta käsitteleviä osioita. Hän kertoi ilahtuneensa siitä, että työskentelyn aikana aidosti kuunneltiin eri näkökulmia, eikä kenenkään tarvinnut olla puolustuskannalla. Hän sanoi, että keskustelupaperi vahvisti käsitystä siitä, että vuorovaikutus kaavoituksessa korostuu yhä enemmän. ”Tämä on taito, jota on kehitettävä, jotta toisia voi ymmärtää. Uusi on aina pelottavaa, mutta käytännössä on jo huomattu, että juuri kumppanuuksina tehdyt kaavat saavat yleensä eniten kiitosta”, Tarja Laine kertoi kokemuksistaan. Hän korosti, että palveleva kaavoitus vaatii johtamisosaamista, jotta yhteistyö on sujuvaa ja virstanpylväät kaikille selviä. Kustannustietoisuuden osalta Laine totesi, että halua ymmärryksen lisäämiseen on kaikilla osapuolilla. Nyt pitää ratkaista, miten tämä tehdään mahdollisimman hyvin, jotta saadaan käyttöön toimiva työkalu.

Rakennuttajien tieto-taito hyötykäyttöön

Kommenttipuheenvuoroja Tarja Laineen esittelemiin teemoihin pitivät Mikko Juvonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, Jouko Kuusela SATOsta, Antti Tuomainen Skanskasta ja Teija Ojankoski VAV Asunnoista. Juvonen kertoi, millaista työtä kaupungit tekevät kaavojen toteuttamiskelpoisuuden arvioimiseksi ja parantamiseksi. Kustannusmielessä määräävimmät tekijät ovat perustamisolosuhteet ja pysäköintiratkaisut, hän sanoi ja muistutti, ettei hyvän ja turvallisen ympäristön laadusta voida tinkiä. On tunnistettava oleellinen ja karsittava muualta, jos tähän on tarvetta. Jouko Kuusela esitti toiveen siitä, että asuntorakennuttajilla olevaa tieto-taitoa ja kokemuksia rakentamisen kustannuksista ja ratkaisuista hyöynnettäisiin monipuolisemmin. Hän myös heitti ilmoille kysymyksen siitä, mitä pitää kaavatasolla lukita ja mitä voitaisiin varmistaa rakennuslupavaiheessa.

Antti Tuomainen muistutti, että tärkeintä on miettiä sitä, kenelle uutta aluetta tai taloa rakennetaan. Hän myös totesi, että markkinatilanne vaikuttaa paljon siihen, millaisia kaavoja ja millaista laatutasoa eri puolilla Suomea tehdään. Käytännön prosessien osalta Tuomainen nosti esiin tarpeen pohtia sitä, mitä selvityksiä todella tarvitaan, jotta hankkeiden kehityskustannukset saadaan pidettyä järkevinä. Teija Ojankoski sanoi, että hän näkee kaavoituksen osana palvelukokonaisuutta, jossa asukkaalle tehdään hänen tarpeitaan vastaava koti. Ojankoski toivoi väljempiä kaavoja, jotka mahdollistaisivat erilaisten ratkaisujen toimivuuden arvioinnin ja muun muassa kustannustehokkuuden näkökulman huomioimisen.

Kokoukset ja avoin keskustelu avainasemassa

Keskustelutilaisuuden toisen osion aiheena oli kaavoitusprosessin yhteistyön kehittäminen ja käyttötarkoitusten muutosten mahdollistaminen. Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Lahdesta esitteli heidän tapaansa toimia. Oleellista on se, että käytössä on jatkuvasti ajan tasalla oleva kaavoitusohjelma ja kaupungin tavoitteet ovat selkeät. ”Kaavoituksessa tarvitsee huomioida vain kolme asiaa: yhteistyö, yhteistyö ja yhteistyö”, Toivonen naurahti ja kertoi, että tämän vuoksi Lahdessa on kehitetty monia säännöllisiä kokouskäytäntöjä eri sidosryhmiä palvelemaan. Näin vuorovaikutuksesta on tullut suunniteltua ja sille tarjotaan mahdollisuuksia. ”Esimerkiksi kaavoittajien kesken käytävät vapaamuotoiset palaverit ovat osoittautuneet hyväksi käytännöksi ja palautetta kollegoilta jo odotetaan”, kertoi Veli-Pekka Toivonen.

Vuorovaikutusta kommentoivat Hanna Pikkarainen Helsingin kaupungilta, Tapio Järvi Spondasta ja Jyrki Karjalainen HOK-Elannosta. Hanna Pikkarainen kertoi, että Helsingissä tehdään nyt kehitystyötä muun muassa sen tiimoilta, kuinka yleiskaavatasoiset tavoitteet jalkautetaan asemakaavoihin. Hän korosti tarvetta etupainotteiselle vuorovaikutukselle. Tapio Järvi kiitti, että monet kaavoitusprosessit jo sujuvatkin erittäin nopeasti ja lopputulokset ovat hyviä. Hän toivoi lisää mahdollisuuksia käyttötarkoituksenmuutosten toteuttamiseen ja muistutti, etteivät alueet säily elinvoimaisina hallinnollisilla päätöksillä. Jyrki Karjalainen toi esiin huolensa siitä, ettei kaupalla ole mahdollisuuksia odottaa kaavojen valmistumista vuositolkulla, kun pääkaupunkiseudun väestö kasvaa kovaa vauhtia. Hän toivoi prosesseihin lisää nopeutta ja ennustettavuutta, koska usein voi käydä niin, että markkinatilanne muuttuu kaupan alalla hyvinkin nopeasti.

Lisätietoja:
Mikko Nousiainen, 040 525 8440, mikko.nousiainen(at)rakli.fi

Tilaisuuden esitysaineistot