Matkakeskus Turkuun -klinikka tuotti monta hyvää ideaa

03.06.2016

Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kiitti klinikan osallistujia hyvästä työskentelystä ja kiinnostavista ehdotuksista. ”Liikkuminen palveluna -ajattelu kytkeytyy tiiviisti tulevaan matkakeskukseen. Emme siis puhu pelkästään fyysisestä rakennuksesta, vaan palvelumuotoilusta”, Timo Hintsanen muistutti. Turussa on käynnissä keskustan kehittämisen kärkihanke. Matkakeskus on sen seuraava askel, kun kauppatorin uudistaminen on ensin edennyt.

Uusi turkulainen maamerkki

Matkakeskusta on suunniteltu Turkuun vuosituhannen vaihteesta lähtien. Suunniteltu sijainti on otollisesti ratojen ja isojen teiden risteyskohdassa. ”Alueen tehokkaampi hyödyntäminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden parantaa keskustan viihtyisyyttä ja yhdistää radan kaksi puolta. Näin Turun vetovoima ja kilpailukyky paranevat”, sanoi arkkitehti Mika Rajala Turun kaupungilta. Erilaisia vaihtoehtoisia toteutuksia on vuosien mittaan esitetty. Tärkeintä on se, että kokonaisuus vastaa laajan asiakaskunnan tarpeita ja kiinnostaa myös kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoita. ”Kun matkakeskus on riittävän kiinnostava ja suunnitelma realistinen, kannattelee se taloudellisesti itse itsensä”, Rajala painotti.

”Klinikkatyön tavoitteena oli tarjota laajalle toimijajoukolle mahdollisuus osallistua keskusteluun Turun matkakeskuksesta. Tässä onnistuttiin hyvin, ja työpajoissa riitti sekä ideoita että innostusta”, kiitti Matkakeskus Turkuun -klinikan vetäjä Mikko Nousiainen RAKLIsta. Keskusteluissa päädyttiin siihen, ettei Turku tarvitse uutta toimitilakeskittymää, vaan luontevin kokonaistarjonta syntyy julkisista ja yksityisistä palveluista sekä siitä, että matkakeskuksen ympäristöön syntyy houkuttelevia koteja. Ympäristön asukkaat mahdollistavat laajan tarjonnan, kun keskuksen asiakkaina ei ole vain läpikulkijoita. Logomon ja Turun matkailun tueksi kokonaisuuteen kaavaillaan myös hotellia. Joustava pysäköintiratkaisujen toteutus sekä hankkeen vaiheistus ovat avainasemassa, kun onnistumisen edellytyksiä punnitaan.

Asemanseudut ja liikennejärjestelmä kehittyvät

Jotta hanke etenisi yhtenäisenä pakettina, päätyi klinikka suosittamaan eri toimijoiden yhteenliittymän muodostamista valmistelun ja toteutuksen tueksi. Se voisi heti aloittaa lähtötietojen tarkentamisen, joiden pohjalta alustava hankesuunnitelma laaditaan. ”Valtiotoimijoilla on vahva tahto edistää matkakeskusten syntymistä eri puolilla Suomea, ja ne näkyvät myös tuoreissa MAL-sopimuksissa. Tämä antaa vahvaa strategista selkänojaa ja poliittista suuntaviivaa etenemiselle”, sanoi kiinteistökehitysryhmän päällikkö Antti Kari Senaatti-kiinteistöistä. Valtakunnallisen toimintamallin ja parhaiden käytäntöjen levittäminen on tärkeää, kun resurssit ovat vähäiset ja hankkeita yhtä aikaa vireillä useissa kaupungeissa.

Liikenneverkon kehittämistahti on tällä hetkellä kova. Tähän liittyy muun muassa hallituksen korjausvelkapaketti, jolla parannetaan verkoston kuntoa, sekä Turun radan kehittäminen, mikä mahdollistaisi aiempaa nopeamman yhteyden pääkaupunkiseudun ja Turun välille. ”Perinteisen liikennejärjestelmän rinnalla nyt pohditaan liikennettä palveluna ja tulevaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä työ kulkee ministeriössä Liikenneverkon nimellä”, kertoi johtaja Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta. Projektipäällikkö Janne Seeste VR-Yhtymästä kertoi, että rantaradan matkustajamäärät ovat kasvaneet viidenneksellä lippu-uudistuksen ja uuden express-vuoron tultua.

Kokonaisuus vastaamaan tarpeita

Klinikalle osallistuneiden näkemyksiä kertoivat yksikönpäällikkö Jukka Kettunen A-Insinööreiltä, aluejohtaja Matti Keitilä SATOsta, aluejohtaja Jukka Lämsä Lemminkäiseltä sekä tiimipäällikkö Jani Päivänen ja johtava asiantuntija Heikki Rajasalo FCG Finnish Consulting Groupista. Kettunen sanoi, että allianssimallin käyttö voisi soveltua hyvin näin suureen, kaupunginosan kokoiseen hankkeeseen. ”Kaupallinen konsepti on kriittinen onnistumisen kannalta, joten yhteisen vision luominen on tärkein tekijä matkakeskuksen suunnittelussa”, Matti Kettunen korosti. Jukka Lämsä toivoi matkakeskushankkeelle nimettävän pian projektipäällikkö, joka kokoaisi asiat ja osapuolet yhteen. Jani Päivänen ja Heikki Rajasalo puolestaan ehdottivat virtuaalisen matkakeskuksen ”rakentamista” heti alkuvaiheessa, jotta tulevaa voidaan tehdä näkyväksi ja todentuntuiseksi.

Matti Keitilä totesi, että Turku kasvaa kovaa vauhtia ja on hyvä, jos matkakeskus ympäristöineen tarjoaa uusia asuntorakentamisen mahdollisuuksia. ”Asuntokuntien koko pienenee ja asumisen vaihtoehtojen pitää olla monipuolista, jopa ”normeja rikkovaa”, jotta ihmiset löytävät itselleen sopivimman kodin. Emme tiedä millaisia ratkaisuja ihmiset koteihinsa haluavat kymmenen vuoden päästä. Esimerkiksi tarve työhuoneille voi mobiiliuden myötä jo olla historiaa”, Keitilä kuvaili.

Visio ohjaa askeleita

Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä kertoi radan varteen luodusta menestystarinasta. ”Jos on tahtoa ja oikeat ihmiset mukana, voi tuloksia syntyä nopeastikin. Logomo on vasta muutaman vuoden ikäinen, mutta viime vuonna meillä oli jo yli sata tilaisuutta ja 300 000 vierasta. Lisäksi keskittymässä työskentelee joka päivä 450 ihmistä yli 70 yrityksessä”, Rytsä luetteli. Hän näkee, että matkakeskuksen ja Logomon välille voisi syntyä monipuolista yhteistyötä. ”Tapahtuma-areenan kannalta keskeistä on se, että sinne on sujuvat yhteydet ja juhlatilaan pääsee kuivin jaloin. Meille siis uusi matkakeskus mahdollisine hotelleineen on erittäin tervetullut naapuri”. Päivi Rytsä iloitsi.

Seminaarin lopuksi toimialajohtaja Jouko Turto Turun kaupungilta kiitti klinikkaväkeä odotusten ylittämisestä ja säkin pohjalle kertyneistä runsaista ideoista. ”Nyt on oikea hetki toteuttaa Turkuun nykyaikainen matkakeskus. Meillä on klinikkatyön tuloksena selkeä to-do-lista, jonka kimppuun pitää heti käydä. Kaupungilla on kova halu olla veturi tälle suurhankkeelle”, Turto summasi.

Tulosseminaarin esitysaineistot

Katso video (3 min 39 s)

Videolla Senaatti-kiinteistöjen Antti Kari, Liikenneviraston Heidi Mäenpää ja RAKLIn Mikko Nousiainen kertovat ajatuksia matkakeskuskehittämisestä ja liikkumisen tulevaisuudesta. Miksi matkakeskuksia nyt puuhataan ympäri Suomea ja mitä nämä suurhankkeet tuovat tullessaan?