Rakennuttajapäivät 2013: Tietomallit käytäntöön

25.01.2013

Tulosryhmän johtaja Olavi Tikka Helsingin kaupungilta toimi tietomallinnusta käsitelleen osuuden vetäjänä. Hän totesi, että tietomallien käyttöönotto vastaa rakennusalalla sitä, jos polkupyörästä siirryttäisiin suoraan moottoripyörään ilman mopovaihetta. "Näihin sisältyy valtava potentiaali", Olavi Tikka sanoi.

Toimitusjohtaja Tomi Henttinen Graviconista kertoi alan yhteisenä työnä luoduista yleisistä tietomallivaatimuksista (YTV2012), jotka helpottavat jatkossa tietomallinnuksen hyödyntämisessä ja siitä sopimisessa. RT-korttinakin julkaistut vaatimukset määrittelevät yleisen tason, jota toimijoiden on mahdollista tarkentaa omilla, esimerkiksi ohjelmistokohtaisilla ohjeistuksillaan. YTV2012-vaatimukset löytyvät osoitteesta www.buildingsmart.fi.

Tietomallinnus muuttaa työskentelytapoja

Tomi Henttinen sanoi, että tietomallinnus on osa prosessien uudistumista. Ne tarjoavat työmaalle käytännön mallin, jonka avulla on helpompi sitoa yhteen eri toimijoiden toteuttamia osioita. Mallinnus edellyttää ajattelun viemistä entistä pidemmälle entistä varhaisemmassa vaiheessa hanketta. Suunnitteluun kuluva aika saadaan takaisin työskentelyn tehostumisena projektin muissa vaiheissa.

Tietomallinnusta on kehitetty aktiivisesti koko 2000-luvun ajan. Tomi Henttisen kokemuksen mukaan viimeisen vuoden aikana on tapahtunut huima kehitys, jonka seurauksena tietomallinnuksesta on tullut normaali työskentelytapa ja sitä on hyödynnetty selkeästi useammissa hankkeissa. Mallinnuksen laajempaa hyödyntämistä edesauttavat varmasti myös yhteisten vaatimusten käyttöönotto.

Ympäristötalon LVI-suunnittelussa hyödynnettiin tietomallinnusta

Ympäristötalo on viisikerroksinen Helsingin ympäristökeskuksen ja yliopiston yhteiskäytössä oleva toimistorakennus. Rakennuttajan ja käyttäjien yhteisenä tavoitteena oli rakentaa täysin hiilineutraali rakennus. Energiankulutukselle asetettu 70 kWh/brm2:n tavoite oli haastava, noin kolmannes normaalin toimistotalon kulutuksesta. Tietomallinnusta hyödynnettiin ympäristötalon olosuhde- ja energiasimuloinnissa, kertoi toimitusjohtaja Juha Pentikäinen Climaconsult Finlandista. Näin pystyttiin arvioimaan tarkasti muuntojoustavien tilojen toimivuutta eri käyttötarkoituksissa, aurinkosuojien oikeaa sijoittelua sekä jäähdytykseen tarvittavien porakaivojen määrää. Suunnittelijoiden terveisinä tilaajille Pentikäinen muistutti, että tietomallinnuksen hinnoittelu suunnittelutarjouksissa on mahdotonta, jos ei tarjousvaiheessa selkeästi määritellä, minkälaajuista mallinnusta odotetaan.

Länsimetrossa mallia kehitetty ylläpidon tarpeisiin

Toimitusjohtaja Matti Kokkinen Länsimetrosta sanoi Länsi-Metron ja sen varteen rakentuvien kaupunginosien olevan hyvä esimerkki haastavasta hankekokonaisuudesta, jonka suunnittelua tietomallinnus merkittävästi sujuvoittaa. Malli toimii alustana ympäröivän maankäytön kehittämiselle, rakenteiden yhteensovittamiselle ja simuloinnille. Kun hanke vuonna 2007 alkoi, ei tietomallinnusosaaminen infra-alalla ollut vielä sillä tasolla, että mallinnusta olisi voitu suunnittelussa täysimääräisesti toteuttaa. Tämän vuoksi sitä päädyttiin hyödyntämään pikku hiljaa hankkeen edetessä. Mallista syntyy toteutuksen dokumentti ja ylläpidon työkalu, jota voivat hyödyntää niin operaattori, huolto kuin pelastustoimikin. Käynnissä on Tekes-hanke, jonka tuloksena syntyy 5D-malli, joka rakenteiden ja laitteiden lisäksi sisältää myös ajan, määrän ja laadun.

Tietomallinnuksella optimointia ja tehokkuutta

Kehitysjohtaja Ilkka Romo Skanskalta listasi tilaajan tietomallinnuksesta saamiksi hyödyiksi suunnitteluprosessin sujuvuuden, paremman yhteistyön ja ymmärryksen osapuolten välillä, avun tilankäytön suunnitteluun, mahdollisuuden eri vaihtoehtojen vertailuun sekä lisä- ja muutostöiden vähenemisen. Hän sanoi, että tietomallinnus tukee myös hyvin hankkeiden turvallisuussuunnittelua ja vähentää työmaajätettä. Kaiken kaikkiaan tietomallinnuksella saavutetaan Romon mukaan investointi- ja käyttökustannusten optimointia ja tehokkaampia tiloja. Korjausrakentamisessa mallintamisen hyödyntäminen on haasteellista, kun suunnitteluvaiheessa ei tarkkaan tiedetä, mitä rakenteet pitävät sisällään.