TETS määrittää askelmerkit toimitilojen energiatehokkuuteen

24.04.2015

RAKLI ja GBC Finland järjestivät Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet –tilaisuuden, johon kutsuttiin Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilojen toimenpideohjelman liittyjät. Mikko Östring RAKLIsta avasi tilaisuuden kuvailemalla toimintaympäristön murrosten vaikutusta elinkeinorakenteeseen ja kiinteistöalan roolia työn paremman tuottavuuden ja uusien innovaatioiden mahdollistajana. Sami Lankiniemi GBC:stä jatkoi kertomalla kansainvälisiä tutkimustuloksia siitä, mihin toimitiloissa pitäisi kiinnittää huomiota, jotta ne tukisivat terveyttä, hyvinvointia ja tuottavuutta mahdollisimman hyvin.

Toimitilat ovat merkittävä kuluerä, mutta toissijainen suhteessa henkilöstökuluihin. Tämä on yksi syy panostaa niiden toimivuuteen. ”Kun tilat ovat hyvät, ne tukevat ydintoimintaa ja tuottavat sitä kautta hyötyä”, kuvaili Sami Lankiniemi. World GBC:n tutkimus osoitti, että työntekijät kaipaavat tiloilta enemmän joustavuutta: alueita sekä epävirallisiin kohtaamisiin että rauhoittumiseen. Kun tilat ovat hyvät, ne lisäävät viihtyvyyttä, parantavat yrityskulttuuria ja vähentävät henkilöstön vaihtuvuutta, osoitti selvitys. ”Toimitilojen sisäilmalla on erittäin merkittävä vaikutus työn tuottavuuteen samoin kuin luonnonvalolla, mikä on syytä huomioida energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä suunniteltaessa”, korosti Sami Lankiniemi.

Tilankäytön tehokkuus parantaa energiatehokkuutta

Juha Muttilainen Senaatti-kiinteistöistä kertoi, että valtion tilantarve on lähivuosina merkittävästi vähentymässä sekä tilatehokkuuden kasvun että henkilöstömäärän laskun seurauksena. Sen vuoksi painopiste ei ole tällä hetkellä uudisrakentamisessa, vaan olemassa olevan kannan käytön kehittämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa sekä käytön ohjaamisessa. ”Kampanjat luonnollisesti laskevat hetkellisesti energiankulutusta, mutta meidän kohteissamme on runsaasti esimerkkejä myös siitä, että jatkuva toiminta synnyttää "muistijäljen" ja kulutus pysyy jatkuvasti alhaisena”, kertoi Juha Muttilainen ja peräänkuulutti energiatehokkuustyöhön pitkäjänteisyyttä. Hän painotti, että yksittäisten toimenpiteiden pitää muodostaa virtaviivainen kokonaisuus, jonka avulla tavoite saavutetaan. Muttilainen vaati, että alettaisiin entistä enemmän etsiä ratkaisuja rakennusten ominaisuuksien kehittämiseen siten, etteivät ne kuluttaisi yhtä paljon käytön aktivisuudesta riippumatta. Hän myös peräänkuulutti TETSiin mittaria sille, kuinka tehokkaasti rakennus on käytössä.

Uusista energiatehokkuussopimuksista neuvotellaan

Energiaviraston kuulumisia TETS-yhteyshenkilöille kertoi Heikki Väisänen. ”Nykyinen energiatehokkuussopimuskausi on päättymässä ensi vuoden loppuun ja neuvottelut uusista sopimuksista käynnistyvät toukokuussa. Nyt sovitaan siitä, miten EED-direktiivin meille vuoteen 2020 asettamat tavoitteet saavutetaan. Harkinnassa on kauden venyttäminen vuoteen 2025 asti, jotta tähtäin olisi vähän kauempana”, Väisänen kertoi. Sopimusjärjestelmässä jo mukana olevat organisaatiot voivat laskea niin sanotun varhaiskauden säästön hyödykseen myös uudessa mallissa. ”Välitavoitteeksi vuodelle 2020 on ehdotettu seitsemän prosentin säästöä ja 2025 mennessä pyritään 12 prosentin pottiin. Niille, jotka tulevat uusina mukaan talkoisiin, on luvassa hieman alhaisemmat tavoitteet”, Heikki Väisänen sanoi.

Harri Heinaro Motivasta kertoi tuloksia toimitilojen toimenpideohjelmasta. ”Helpot säästöt käärittiin kasaan parina ensimmäisenä sopimusvuonna ja nyt on tultu tilanteeseen, jossa energiatehokkuusinvestointien määrä on lähtenyt kasvuun”, Heinaro kuvaili. Vuosittain säästöä kertyy euroissa mitattuna 6,5 miljoonaa. ”Olemme etenemässä hyvin kohti vuoden 2016 tavoitetta, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että osa kaksi vuotta voimassa olevista käyttöteknisistä säästöistä on jo vanhentunut. Nyt onkin syytä aktivoida vanhoja toimenpiteitä uudelleen, jotta pysytään saavutetulla tasolla ja saadaan aikaan lisää säästöä”, Heinaro sanoi ja kannusti TETS-yhteisöjä raportoimaan toimistaan ahkerasti.

Tarjolla esimerkkejä energiatehokkuusinvestoinneista

Tilaisuuden lopuksi kuultiin käytännön esimerkkejä tavoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Tomi Mäkipelto kertoi LeaseGreenin ideologiasta, joka perustuu siihen, että tehdään vain tuottavia energiainvestointeja. ”Meidän yhdessä kiinteistönomistajien kanssa toteuttamissamme hankkeissa keskeistä on energiankäytön optimointi. On tärkeää pitää olosuhteet rakennuksessa tarkoituksenmukaisina, eikä vain säästää säästämisen vuoksi”, muistutti Tomi Mäkipelto ja jatkoi: ”Pitää harkita tarkkaan, kuinka kannattava investointi on, millainen tuotto sillä saavutetaan ja mikä toimenpiteen elinkaari on.”

Esimerkkinä uusista lämmitysjärjestelmistä kuultiin PolarSolin Sirius-hybridijärjestelmästä sekä Porin Puuvillan maalämpöratkaisusta. Ilkka Kakko esitteli arvostettujen tutkijoiden kehittämää tapaa valmistaa aurinkokeräimiä ja sen mahdollistamaa Aurinko-ilmalämpö -hybridijärjestelmää. Uuden teknologian avulla rakennetaan standardisoituja elementtejä, jotka soveltuvat useisiin kohteisiin. ”Monikäyttöisyyttä on saatu aikaan yhdistämällä aurinkopaneeliin ilmalämpökeräin, joka takaa järjestelmän toimivuuden myös Suomen talvessa”, Ilkka Kakko lupasi.

Timo Valtonen kertoi Porin Puuvillan kiinteistökehityshankkeesta. Kolmasosa kauppakeskusta on vanhaa tehdasta, kaksi kolmasosaa uutta rakennusta. ”Halusimme uudistetusta kohteesta mahdollisimman nykyaikaisen ja energiatehokkaan. Siksi rakensimme maalämpöjärjestelmän, joka koostuu 94 kaivosta”, kuvaili Timo Valtonen pitkävaikutteista energiatehokkuusinvestointia. ”Hyvä maalämpöjärjestelmä ei synny sattumalta, mutta päättämällä panostaa oikeisiin asioihin on mahdollista rakentaa huippuluokan järjestelmä, joka on elinkaaritaloudeltaan ylivoimainen.” Maalämpöjärjestelmä säästää ylläpitokustannuksista satoja tuhansia euroja vuodessa. Samalla kauppakeskus tukee vähittäiskaupan vastuullista toimintaa kiinteistönä ja kauppapaikkana.

Eurooppalaista energiatehokkaan korjausrakentamisen määritelmää etsitään

Heli Kotilainen GBC Finlandista kertoi vielä tilaisuuden lopuksi TETS-yhteyshenkilöille kansainvälisestä Build Upon –hankkeesta, jossa pohditaan yhteiseurooppalaista määritelmää energiatehokkaalle korjausrakentamiselle sekä jaetaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa EED-direktiivin neljännen artiklan edellyttämää strategista näkemystä. ”Kun opitaan aktiivisesti siitä, mitä muut tekevät, voi kokonaisuus kasvaa osiensa summaa suuremmaksi. Olisi todella hienoa nähdä suomalaisia toteutuksia hankkeen loppuvaiheessa järjestettävissä eurooppalaisissa työpajoissa”, Heli Kotilainen haastoi. Suomen projektiryhmä, jota vetää Sami Lankiniemi GBC Finlandista, kokoaa kotimaiset onnistumiset ja hahmottaa keskeiset sidosryhmät. Tavoitteena on muuttaa toimijoiden käytöstä ja poistaa korjausrakentamisen esteitä. ”Omia hankkeitaan voi tarjota esimerkeiksi Sami Lankiniemelle. Kolmivuotiseen hankkeeseen ehtii vielä hyvin mukaan”, kannusti Heli Kotilainen.

Tilaisuuden esitysaineistot

Lisätietoja TETS-toiminnasta:

Energiatehokkuussopimukset/Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma

Mikko Östring, RAKLI ry, puh. 050 301 8933