Toimitilojen energiatehokkuutta kehitetään askel kerrallaan - TETS-liittyjät esittelivät parhaita käytäntöjä

23.01.2013

RAKLI järjesti 22.1. TETS-yhdyshenkilöpäivän, jonka aikana kuultiin lukuisia esimerkkejä onnistuneista toimenpiteistä energiatehokkuuden parantamiseksi. Helena Kinnunen kertoi RAKLIn toiminnan painopisteistä energia- ja ekotehokkuuteen liittyen. Yhdessä jäsenten kanssa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja ja käytännön työkaluja, kuten sopimusmalleja. Tärkeä näkökulma on myös yhdyskuntien energiatehokkuuden parantaminen, mihin pureudutaan muun muassa ammattilaiset yhteen kokoavan klinikkatoiminnan avulla.

Sateenvarjon energiatehokkuustoiminnalle luo tänä vuonna ERA17-toimenpideohjelma, jonka puheenjohtajana RAKLI toimii.

Erityisesti RAKLIn ja sen jäsenten vastuulla on toteuttaa painopistettä "energiatietoiseen kiinteistöjen käyttöön". Paljon hyviä käytäntöjä, kuten Toimitilojen energiatehokkuuden toimenpideohjelma TETS, on jo luotu ja nyt tavoitteena on saada uudet työkalut ja tunnusluvut laajasti alan käyttöön. Yhteistyö Green Building Council Finlandin kanssa tulee energia-asioiden osalta olemaan tiivistä.

Mitaten ja asteittain edeten kohti energiatehokkuutta

Mikko Somersalmi LähiTapiolasta kertoi 1980-luvun toimistotalossa tehdystä energiatehokkuustyöstä. Energiatehokkuuden tärkeyttä on korostettu yhteistyökumppaneille ja muun muassa kiinteistöjen ylläpidossa työskenteleviltä odotetaan aloitteellisuutta asian suhteen. Keskeistä säästöjen aikaansaamisessa on kulutuksen tunteminen, sen mittaaminen ja analysointi, mikä mahdollistaa perustellut päätökset. Esimerkkikohteessa on saatu aikaan merkittäviä säästöjä muun muassa ilmanvaihdossa ja jäähdytyksessä. Lisäksi kiinteistöjen käyttäjille suunnattuun viestintään on huolella kehitetty havainnollista ja kustannustehokasta järjestelmää, Taloinfoa.

Energiatehokkuutta uudenaikaisilla teknisillä järjestelmillä

Lauri Heikkinen energianhallintaan erikoistuneesta Schneider Electricistä kertoi rakenneautomaatiosaneerauksista, joissa hyödynnetään uutta teknologiaa ja päivitetään saneeraussuunnitelmat nykyajan tasolle. Järjestelmien muutoksia tehdään muun muassa lämmitykseen, vesiverkostoon ja jäähdytykseen, mikä mahdollistaa järjestelmien tarpeen mukaisen käytön ja paremman säädettävyyden. Heikkinen korosti, ettei kaikkea muutosta tarvitse toteuttaa kertarysäyksellä. Esimerkiksi kauppakeskuksessa työt voidaan jaksottaa usealle vuodelle, jotta muutostyöt eivät häiritse normaalia toimintaa ja investoinnit jakautuvat pidemmälle ajanjaksolle.

Tiivistä yhteistyötä vuokralaisten kanssa

Sellon kauppakeskusjohtaja Marjo Kankaanranta kertoi kohta kymmenvuotiaan kauppakeskuksen vuonna 2011 saamasta LEED-sertifikaatista, joka oli Euroopan ensimmäinen käytön aikainen kultainen sertifikaatti. Hän totesi, että Sellossa ansaittua tasoa pidetään lähtöpisteenä, josta työtä ympäristöystävällisyyden eteen jatketaan. Kauppakeskuksen tasolla kiinteistön käyttöä, eli esimerkiksi ilmastointia, lämmitystä ja valaistusta optimoidaan kävijämäärien ja sääolojen mukaan. Eri kumppaneiden ja kauppakeskuksessa toimivien yritysten kanssa on tehty säästöohjelmia ja heitä on motivoitu työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Ympäristöasioissa säästäminen tuo rahaa ja Sellossa investointien takaisinmaksuajat lasketaankin tarkkaan. Esimerkiksi valaisinten vaihtaminen LEDeihin ja kylmäkalusteiden nykyaikaisuus on todettu erittäin hyviksi tavoiksi parantaa energiatehokkuutta.

Oma energiatehokkuusohjelma antaa suuntaviivat

Tiina Huovinen Spondasta totesi, että kiinteistön omistaja katsoo energiatehokuutta kahdesta näkökulmasta, jotka ovat jatkuva parantaminen olemassa olevissa kiinteistöissä ja energiatehokkaiden uusikohteiden rakennuttaminen. Spondan vuonna 2009 lanseeraama energiatehokkuusohjelma on pienentänyt kiinteistöjen kulutuksia ja vähentänyt hiilijalanjälkeä.

Työ aloitettiin ensin muutamassa kiinteistöissä ja nyt pääosa yhtiön omistamista kiinteistöistä on ohjelman piirissä. Mukaan tulleissa kiinteistöissä työ on aloitettu kartoituksella, jossa on tutkittu kiinteistön kunto ja kulutukset. Jokaiselle kiinteistölle on asetettu oma energiansäästötavoite, jota kohti on pyritty nopeilla toimenpiteillä kuten säädöillä ja pienillä korjauksilla sekä myös pidempään vievillä suuremmilla investoinneilla. Avainsanana toiminnan kehittämisessä on ollut tarpeenmukaisuus. Hyväksi työvälineeksi on koettu käyttäjäopas, jonka avulla kaikki kiinteistöissä työskentelevät on sitoutettu mukaan talkoisiin, mikä on mahdollistanut suuret säästöt. Sponda on itse näyttänyt esimerkkiä hakemalla Green office -statuksen, jota suositellaan myös vuokralaisille.

Energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia vaatimuksia

Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi, että oli hienoa kuulla useita toimivia esimerkkejä käytännön energiatehokkuustyöstä. Kansallisella tasolla haasteita on luvassa, kun jo voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet pitää 1,5 vuoden kuluessa ottaa Suomessa käyttöön. Tämä tuo muutoksia myös energiatehokkuussopimusjärjestelmään, johon TETS:kin kuuluu. Nyt näyttää kuitenkin mahdolliselta, että nykyinen kiinteistöalan sopimus voisi olla voimassa koko sopimuskautensa ajan vuoteen 2016 asti. Tämä antaisi aikaa uuden sopimusjärjestelmän luomiseen ja käyttöönoton suunnitteluun.

Vuonna 2011 säästöä erityisesti lämmityksessä ja ilmanvaihdossa

Motivan organisoimasta TETS-vuosiraportoinnista kertoi Tapio Jalo. Hän kertoi, että jo kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana kokonaisenergiankäytössä on saatu aikaiseksi säästöä. Raportoinnin näkökulmasta jonkin verran haastetta liittyy energiankulutuksen rajaamiseen esimerkiksi vuokralaisten kulutuksen tai kiinteistökannan muutosten osalta. Raportointia kehitetään kuitenkin koko ajan yhä vertailukelpoisempaan suuntaan. TETS-yhteistö ovat investoineet vuonna 2012 energiatehokkuustoimenpiteisiin 3,5 miljoonaa euroa. Säästöä on saavutettu erityisesti lämmityksessä ja ilmanvaihtojärjestelmissä.