Vastuu rakennusten kosteudenhallinnasta on yhteinen

25.04.2013

RAKLI järjesti 22.4. seminaarin, jossa keskusteltiin Kuivat rakennukset ja rakenteet -riihen tuloksista. Riihiprosessissa ovat olleet mukana Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki, jotka ovat RAKLIn johdolla keskustelleet siitä, millaisia kosteusvaurioita rakennuksissa tällä hetkellä on ja millä toimenpiteillä näistä päästäisiin eroon. Juho Kess RAKLIsta kertoi, että valmisteilla on klinikkasarja, jossa aiheeseen paneudutaan sekä toimintatapojen että hankintamallien kehittämisen näkökulmasta.

Kuivat rakennukset ja rakenteet -työpajoja järjestettiin alkukeväästä kaksi. Niissä todettiin, että kosteusongelmia syntyy niin suunnittelun, rakentamisen kuin ylläpidonkin seurauksena, Juho Kess kertoi. Ongelmat syntyvät pitkälti jaetusta vastuusta, joka johtaa helposti välinpitämättömyyteen ja asenneongelmiin. Tämän lisäksi osaamisessa on puutteita, eivätkä hintakilpailu ja käytetyt kannusteet edistä huolellista tekemistä. Työpajojen osallistujat linjasivat, että keskeistä ongelmien kitkemisessä ovat prosessin systemaattisuus ja elinkaarivastuu, sääsuojaaminen, riskirakenteiden tunnistaminen sekä osaamisen kehittäminen.

Kerralla kunnolla tekeminen kustannustehokkainta

Juhani Karhu Senaatti-kiinteistöistä kertoi seminaarissa heillä tehdystä selvitystyöstä, joka osoittaa, että nykyisin kosteusongelmia aiheutuu yhtä lailla suunnittelun ja rakentamisen virheistä.

Paljon voitaisiin parantaa toimimalla huolellisemmin ja ajattelemalla eri ratkaisujen seurauksia kosteuden näkökulmasta. "Rakentamisaikaisten kosteusvaurioiden estäminen vähentäisi turhia viivästyksiä työmailla, ja ymmärrys materiaalien käytönaikaisesta toimivuudesta on keskeinen edellytys terveellisille rakennuksille", Juhani Karhu painotti. Kyösti Oasmaa Helsingin kaupungilta totesi omassa puheenvuorossaan, että aluerakentamiskohteet toimivat alan näyteikkunana niin hyvässä kuin pahassakin. Hän korosti, että ajan ottaminen rakentamisvaiheessa voi laskea merkittävästi elinkaarikustannuksia. "Tilaajan ja omistajan pitäisi yhteisymmärryksessä sopia, mitä tehdään ja miten. Jopa siihen pisteeseen asti, että valvonta tekisi itsensä tarpeettomaksi", Kyösti Oasmaa sanoi.


Huputus on paras keino kosteudenhallintaan

Jouni Ruotsalainen Helsingin rakennusvalvontavirastosta kehotti rakennuttajia ja rakentajia tutkimaan tarkasti, mikä olisi huputuksen todellinen kustannusvaikutus. Hän arveli, että käytännössä huputuksesta voitaisiin useissa työvaiheissa hyötyä niin paljon, että se maksaisi itsensä äkkiä takaisin. Rakennusvalvonnan tavoitteena on, että rakennus on kuiva sekä rakennusaikana että valmiina. Tämän vuoksi rakennusvalvojat seuraavat tarkasti kosteudenhallinnan suunnitelmallisuutta ja määräysten noudattamista.

Klinikalla ratkaisuja etsitään yhdessä

RAKLI julkistaa raportin riihiprosessin tuloksista kesäkuussa. Vielä ennen kesälomia käynnistetään myös ensimmäinen klinikka, jonka tavoitteena on löytää keinoja rakennusten ja rakenteiden kuivuuden varmistamiseen. Klinikoilla on tarkoitus yhdessä kehittää käytännön työkaluja rakentamisen kulttuurin muuttamiseen ja kosteudenhallinnan johtamiseen. Osallistumisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä projekti-insinööri Juho Kessiin, puh. 050 534 3955.

Seminaariaineistot 22.4.2013