Vuosiseminaari 2015: Innovoimalla ratkeaa moni ongelma – voimaa startupeista

06.11.2015

Hupparihörhö Sami Kuuselalla on pitkä kokemus sarjayrittämisestä. Hän oikoi vääriä käsityksiä startupeista; Niiden liiketoiminta ei liity aina nettiin, eikä kyseessä ole vain nuorten söpö puuhailu, idealismi tai onnenonkiminen. ”Kasvuyrittäjyyteen liittyviä kivoja sanoja ovat ketteryys, keveys, selkeys, mahdollisuus ja innostus. Kyse on siitä, että aletaan heti tehdä asioita hyvällä porukalla”, Kuusela kuvaili. Startupeissa tehdään sitä, mitä kukaan muu ei ole aikaisemmin tehnyt.

Yhteistyö alkaa kohtaamisella

Innostus ja halu löytää uusia ideoita on nyt tarttunut vakiintuneiden yritysten johtoonkin. Monta kättä nousi seminaariyleisön joukosta, kun Kuusela kysyi, kuka aikoo osallistua tämän syksyn Slushiin. Uutta on myös se, että tällä hetkellä monet startupit kehittävät ratkaisuja nimenomaan todellisiin ongelmiin. Tämä tietää hyvää lukuisia mahdollisuuksia tarjoavalle kiinteistöalalle. ”On tärkeää muistaa, ettei työskentely startupien kanssa eroa muusta liiketoiminnasta, eikä tästäkään ilman sinnikkyyttä pikavoittoja saa. Isot yritykset tarvitsevat startupeja nyt enemmän kuin startupit niitä. Tämän sisäistäminen ja aidot kumppanuudet avaavat ovet menestykseen”, Sami Kuusela kannusti.

”Kasvuyrityksissä hienoa on se, että niillä on aikaa kehitellä ideaansa rauhassa”, sanoi Torsti Tenhunen startupien kasvua ja suuryrityskohtaamisia mahdollistavasta KoppiCatch-kiihdyttämöstä. Hän arvioi, että kiinteistö- ja rakentamisalalla nähdään lähitulevaisuudessa merkittäviä kaiken internetiin ja kiertotalouteen liittyviä innovaatioita. Jos suurempi yritys haluaa hyötyä näistä mahdollisuuksista, pitää sen luoda itselleen harkittu tapa kohdata uusia innovaattoreita ja nimetä vastuuhenkilö johtamaan tätä. ”On harkittava tarkkaan, mikä omassa startup-yhteistyössä on fokuksessa. Kun painopiste on selvillä, voi alkaa miettiä järjestääkö silloin tällöin tilaisuuksia kiinnostaville yrittäjille, kutsuuko heidät omiin tiloihin pysyvämmin työskentelemään vai perustaako jopa rahaston startupien tukemiseen”, Torsti Tenhunen opasti.

Robotit taitavia jätteenlajittelijoita

Tiila Korhonen kertoi innostavan esimerkin Suezin yhteistyöstä ZenRoboticsin kanssa. Kun uusi yritys tuli esittelemään ajatustaan robottien käyttämisestä rakennusjätteen lajittelussa, oli Korhonen lievästi skeptinen: ”Minun oli vaikea uskoa, että robotti voisi erotella muutakin kuin erivärisiä palloja. Meillä lajiteltava jäte on erittäin heterogeenista ja lisäksi likaista, mikä vaikeuttaa robottien työtä.” Kokeilulle päätettiin kuitenkin antaa mahdollisuus ja sille saatiin Tekes-rahoitus. ”Nyt voin jo sanoa, että kannatti ottaa riski ja nousta startupin innostuksen ja suuren yrityksen varovaisuuden aiheuttaman erilaisuuden yläpuolelle. Viikin referenssilaitoksella saamiemme tulosten perusteella jätteen hyötykäyttöaste on noussut 70 prosentista 90 prosenttiin”, Korhonen iloitsi.

Reverse pitching haastoi startupeja

Vuosiseminaarin startup-osuuden toisella puoliskolla kuultiin pitchauksia suuntaan ja toiseen. Reverse pitchingissä kiinteistö- ja rakentamisalan vakiintuneet yritykset kertoivat, millaisten ongelmien ratkaisemiseen ne kaipaisivat uusia innovaatioita. Ville Simola Lassila & Tikanojalta toivoi, että syntyisi kiertotaloutta hyödyttäviä älykkäitä palveluita, joilla voitaisiin korvata manuaalista työtä. Myös energiatehokkuutta parantaville ratkaisuille löytyy kysyntää, Simola lupasi. Tyhjien tilojen hyötykäyttöön saamiseksi tarvitaan nokkelia sovelluksia, kannusti Anna-Liisa Sarasoja Newseciltä. SATOn Pasi Suutari peräänkuulutti kätevää tapaa, jolla myös jo olemassa olevissa rakennuksissa voitaisiin kerätä tietoa asukkaiden vedenkulutuksesta kustannustehokkaasti ja viedä tieto suoraan laskutusjärjestelmään, jotta sillä olisi aitoa vaikutusta asukkaiden käytökseen. Mitattu ei ole sama kuin koettu, totesi puolestaan Miia Anttila Granlund Consultingista ja toivoi palvelua, jolla käyttäjät voisivat reaaliaikaisesti kertoa kokemuksiaan sisäilmastosta.

Startupeilla paljon tarjottavaa

Perinteisessä pitchingissä startupit pääsivät kertomaan innovaatioistaan vuosiseminaariyleisölle ja tuomaristolle. Rick Aller 720 Degreestä tarjosi ratkaisua sisäilmaongelmien nopeaan havaitsemiseen. Yritys tarjoaa antureita tiedon keruusee, välinettä sen analysointiin sekä mitatun ja käyttäjien antaman tiedon yhdistämiseen. Parkkisähkö puolestaan tarjoaa mahdollisuutta muuttaa parkkipaikkojen perinteiset sähkötolpat autojen latauspalveluksi sujuvasti, ilman mittavia kaapelointeja. Yhdistämällä vanha infra algoritmeihin ja älyyn, voidaan tarjota ratkaisu, jossa käyttäjä maksaa kätevästi latauksesta ja käyttömukavuus on taattu, kertoi Jiri Räsänen.

Ratkaisua vesikiertopattereiden tuottaman lämmön optimointiin tarjoaa Fourdeg. Elektronisten termostaattien asentaminen ja yhdistäminen internetiin on helppoa ja edullista, kertoi Jarkko Saunamäki. Kaupungissa olevien tilojen käyttöä mullistavaa Kliffaa esittelivät Charlotta Holmström ja Armi Ahvenainen. He ovat kehittäneet kulunvalvontaan ja laskutukseen yksinkertaisen palvelun, jonka avulla taloyhtiöiden vajaakäytössä olevat yhteistilat saadaan kaikkien kaupunkilaisten käyttöön ja taloyhtiöille tuloja. Maarit Kahilan esittelemä Maptionnaire puolestaan tarjoaa välinettä kiinteistökehittämisen ja korjausrakentamisen kohdentamiseen. Palvelun avulla käyttäjäkyselyn tulokset on mahdollista kiinnittää suoraan kartalle ja analysoida. Kehityksen alla on myös integraatio BIM-työkaluihin, Kahila kertoi.

Kovatasoisen pitchauksen parhaana yrityksenä palkittiin Parkkisähkö.

Kuvat: Pekka Rousi