Tilaa elämälle

Antti Heinonen: Tilaamisen muna vai kana – tuleeko ensin osaamisen vaatiminen vai itse osaaminen?

22.03.16 / Heinonen Antti

Aktiivinen keskustelu julkisuudessa talotekniikan tarpeellisuudesta ja varsinkin ilmanvaihdon osallisuudesta sisäilmaongelmiin on lisännyt mielenkiintoa taloteknisiä järjestelmiä kohtaan. Sisäilmaongelmat ovat keskustelusta huolimatta monesti seurausta energian säästön nimissä tehdyistä taloteknisten laitteiden käytön ja huollon laiminlyönneistä. Koneellinen ilmanvaihto ei itsessään ongelmia aiheuta vaan se, että ilmanvaihtoa käytetään väärin (sammutetaan, kun tiloissa ei oleskella). Oikein suunniteltu ja hyvin huollettu ilmanvaihtojärjestelmä ehkäisee tehokkaasti sisäilmaongelmia ja varmistaa myös rakennuksen suunnitelmien mukaisen energiatehokkuuden.

Kiinteistöjen ja toimitilojen omistajien tavoitteena on ylläpitää ja kasvattaa omaisuutensa arvoa. Siksi onkin tärkeää, etteivät ikääntyvät talotekniset järjestelmät aiheuttaisi rakenteisiin kohdistuvia ongelmia.

Taloteknisille järjestelmille on tehty jo pitkään kuntotutkimuksia. Ilmanvaihtojärjestelmien ja lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksia tekevät useat eri toimijat ympäri Suomen. Kuntotutkimuksen toimitussisältö on ollut tähän asti häilyvä ja riippuvainen tilaajan aktiivisuudesta ja osaamisesta tilata kyseisiä palveluita. Palveluiden toimittajat ovat tehneet sekä hyviä että huonoja kuntotutkimuksia; pahimmillaan kuntotutkimus on muuttunut kuntoarvioksi ja toimenpide-ehdotuksena on ollut lisätutkimuksien tekeminen.

Kuntotutkimuksen tarkoitus on antaa kiinteistön omistajalle tutkimuksiin perustuvat faktat tutkittavasta kohteesta. Hyvässä kuntotutkimuksessa on esitetty konkreettisia parannusehdotuksia kustannusarvioineen. Tavoitteena on, että kuntotutkimusraportin perusteella voidaan tehdä suoria operatiivisia päätöksiä ja siten ennakoida ja ehkäistä mahdollisia tulevia ongelmia.

Kiinteistöjen omistajat törmäävät usein ongelmaan tilaamisen kanssa: kuntotutkimuksen sisältö ei ole selkeä ja helposti voikin käydä niin, että tilaaja luulee tilaavansa kattavaa palvelua, mutta saakin vastineeksi pintaraapaisun. Ratkaisuna ongelmaan on tilaajien vaatimustason nosto: kuntotutkimuksia ei tilata keneltä tahansa, vaan alan todellisilta huippuammattilaisilta. Hyvin työnsä tekevät kuntotutkijat ovatkin oman alansa kovimpia ammattilaisia. Suoraan koulunpenkiltä tai edes muutaman vuoden työkokemuksella ei voi tehdä kuntotutkimuksia riittävällä tarkkuudella.

Suomen LVI-liitto SuLVI ry on tehnyt ohjeistuksen sekä lämmitys-, vesi- ja viemäriverkoston (LVV) että ilmanvaihtojärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimuksista (IV). Ohjeistuksen mukaan tehty kuntotutkimus on tilaajan näkökulmasta oikea ja riittävän kattava. FISE-pätevyys löytyy jo LVV-kuntotutkijoille. IV-kuntotutkijoille FISE-pätevyys tulee kevään 2016 aikana. Sen jälkeen on tilaajalla taas helpompaa – onhan ulkopuolinen luotettava taho varmistanut kuntotutkijan osaamisen ja koulutustaustan. Päteviä tekijöitä on vähän, mutta jos kysyntää ja vaatimuksia ei ole, niin ei ole tarjontaakaan. Kumpi siis tulee ensin vaatiminen vai osaaminen?

Antti Heinonen
Koulutuspäällikkö
Suomen LVI-Liitto, SuLVI ry

RAKLI oli mukana SuLVIn koordinoimassa Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyjen kehittäminen -jatkohankkeessa vuosina 2015-2016. Muut osallistuvat olivat ympäristöministeriö, Motiva, Sisäilmayhdistys, Talotekniikkateollisuus, Kiinteistöliitto ja Kvalitek Finland. Työskentelyä veti Rantama Consulting. Lisätietoja hankkeesta 

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä

23.03.16

koneellinen ilmanvaihto

pieni muutos iv koneisiin olis muuttamalla ne suoralle sähkölle eli töpseli koneet pois ja teho 1 intekroituna koneeseen jotta käyttäjä ei voi sammuttaa konetta kokonaan kuten kerrostaloissa yleensä on ja teho 1 kytketään rinnan poiston kans.