Tilaa elämälle

Brexit or not – Lontoo oppimis- ja työympäristöläisten silmin

14.10.19 / Latvala Marika

3L Education järjesti yhteistyössä RAKLIn kanssa oppimis- ja työympäristöjen opintomatkan Lontooseen. Halusimme käydä kurkistamassa brittien elämää vielä, kun se olisi vanhalla tavalla mahdollista. Emmehän me voineet tietää, mitä mahdollinen Brexit tuo tullessaan. Brexitin mahdollisuus roikkui kuitenkin meidän kaikkien yllä, ja paikallisten mukaan moni asia esimerkiksi koulutuksessa oli jäänyt odottamaan tulevaa. Kukaan ei oikein tiennyt, miten käy ja tunnelma oli odottava. Elämä lipui toki kadulla tallatessamme meidän silmissämme kuten ennenkin. Teetä juotiin, ja pubiruokaa syötiin kuten vuonna 2013, kun viimeksi näin Lontoon livenä. Mutta palataanpa aiheeseen: oppimis- ja työympäristöihin.

Viidakolla viihtyisyyttä ja yksityisyyttä coworking-tiloihin

Kollegani Juho kirjoitti blogissaan joku aika sitten kaipaavansa ulkomailla raikasta sisäilmaa, ja voin täysin yhtyä tuohon kaipuuseen. Second Homen coworking-tiloissa ilma oli hiukan raskas, ja tuntui kuin lattialla olevista ilmanvaihtoaukoista ei juuri ilmaa olisi tullut. Työergonomiakaan ei ollut kovin kummoinen. Tilat oli kuitenkin sijoiteltu tehokkaasti, ja kokonaisuus heikkouksistaan (suomalaisen silmissä) huolimatta viihtyisä. Yksityisyyttä oli tuotu työpisteille kasveilla, ja pehmeyttä eri materiaaleilla ja väreillä. Tilat huokuivat luovuutta ja olivat lähes täynnä keskittyneesti työskenteleviä työntekijöitä, jotka kaiken lisäksi hymyilivät. Sijainti oli nimensä mukainen eli toinen koti keskellä viihtyisää asuinaluetta. Kuulemamme mukaan juuri tämä innosti monia tulemaan tuonne työskentelemäänkin. Työ ja koti olivat selkeästi eri paikkoja, mutta tunnelmassa oli samanlaisuuksia. Lisäksi jotain mukavan määrittelemätöntä noissa tiloissa oli, ja teki mieli itsekin jäädä; ainakin hetkeksi.

https://secondhome.io/hollandpark 

Hiljaista yhteisöllisyyttä työpaikalla, joka helpottaa arkeasi

”Onpa kova meteli, kuinka täällä voi kukaan tehdä töitä” -hämmennyksen vallassa aloitimme kiertelyn Sky:n tiloissa. Joka puolella tätä ison mediakompleksin yhtä rakennusta oli yhteistiloja, joissa pystyi syömään lounasta, käymään keskustelua ja kohtaamaan muita. Tilanne muuttui, mitä syvemmälle työtiloihin mentiin. Hyvä - jos ei jopa mahtava - akustiikka loi itse työskentelyalueista rauhalliset ja äänimaailmaltaan viihtyisät. Tiloissa oli yhtä aikaa eloa ja rauhaa. Viihtyisyyttä lisäsivät hauskat kuvat Sky:n omasta tuotannosta, vihreät kasvit ja kannustavia mietelauseitakin löytyi. Kun tähän lisää vielä kaupan, ravintolan ja elokuvateatterin, niin kuka koskaan haluasi lähteä pois toimistolta. Ehkäpä viemään kauppaan tilaamansa ruokaostokset kotiin, ja tapaamaan läheisiään. Toimisto oli onnistuttu hienosti jakamaan ilman massiivisia seinä- ja sermirakennelmia yhtenäiseksi tilaksi, jossa kaikille toiminnoille oli oma paikkansa ja tilansa. Mikä parasta, työtäkin pystyi tekemään työpöydän ääressä, neukkarissa tai sohvalla löhöten.

https://careers.sky.com/lifeatsky/ 

Kaupunginosaan elinvoimaa vanhaa kunnostaen ja kunnioittaen

King’s Cross on iso risteymäalue junaliikenteelle, ja on pitänyt sisällään paljon junailuun liittyvää teollisuusaluetta. Aluetta on lähdetty kehittämään elinvoimaisemmaksi ja kutsuvammaksi rakentamalla uutta ja ottamalla vanhoja rakennuksia uuteen käyttöön. Alueella on nyt uutta elämää ja uusia palveluitakin, kuten ravintoloita, on sinne jo syntynyt. Vanhat junahallit ovat saaneet uuden elämän, kun Lontoon taideyliopisto on ottanut tilat käyttöönsä ja kunnostanut ne uudenlaisiksi vanhaa rustiikkia kunnioittaen. Tiloissa sijaitseekin paljon teknisiä tiloja muun muassa puuntyöstämiseen, ja ne ovat hengeltään juuri sopivat taiteelle ja muotoilulle. Toimistotilat on kalustettu moderneiksi, mutta myös vanhaa on sisustukseen jätetty esimerkiksi vanhojen kattoparrujen ja seinäpintojen muodossa. Näillä tiloilla, jos jollain on tarinansa kerrottavana ja sen annetaan näkyä.

https://www.arts.ac.uk/colleges/central-saint-martins/about-csm# 

Kolmevuotias koululainen

Me Suomessa keskustelemme siitä, tulisiko koululaisten alaikärajaa alentaa. Ei hätää: britit ovat tehneet sen jo. Heillä jo 3-vuotias lasketaan koululaiseksi, ja on osa alakoululaisia, ainakin osaksi meidän vierailuamme osuneessa Lontoon keskustan ulkopuolella olevassa koulussa. Mielenkiinnolla lähdimme selvittämään, millaisia heidän tilansa sitten ovat. Päädyimme siihen, että tilat vastaavat ja itseasiassa koulunkäyntikin vastaa meidän päiväkotiamme; leikkiä, laulua ja hiekkaleluja. Mittakaava luokissa on aikuiselle ihmiselle leikkimökkitasoa, mutta lapselle sopiva ja sehän on tärkeintä. Koulun kaikissa luokissa oli erilaisia värikkäitä jakkaroita ja pöytiä, eikä suoria pulpettirivejä näkynyt. Koulu sijaitsi keskellä metsää, mikä loi alueeseen rauhallisen tunnelman sisällä olevasta perusmetelistä huolimatta. Luokat olivat kooltaan perinteisempiä kuin meillä olevat uudet oppimisympäristöt. Koulun keulakuvana oli innokas ja kehitysmyönteinen rehtori, joka oli halukas varmistamaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus hyvään koulutukseen hyvissä tiloissa.

Brexit or not – matkailu avartaa aina!