Tilaa elämälle

Erkki Aalto: Ei yritetä tehdä kaikista rakennuksista formuloita

03.05.16 / Aalto Erkki

Maailma ja rakennukset monimutkaistuvat kovaa vauhtia. Älykkäät nollaenergiarakennukset ovat rakennusten formuloita. Energiatehokkuutta on pystyttävä parantamaan, mutta samalla on saatava hyvinvoinnin kehitys kestävälle uralle. Liian monissa rakennuksissa on jo nyt vakavia sisäilmaongelmia ja ontuvaa tekniikkaa. EU-direktiiveissä asetetut, uusille rakennuksille pakollisiksi tulevat lähes nollaenergiavaatimukset lisäävät väistämättä rakennusten monimutkaisuutta ja osaamisvaatimuksia – ja valitettavasti myös sisäilmastoon liittyviä haasteita. Nyt olisi tärkeää muistaa, että vain kärkijoukon kannattaa tavoitella formulatasoa. Maltti olisi useimpien kohdalla valttia.

Rakennusten ja rakentamisen monimutkaistuminen lisäävät osaamistarpeita ja riskejä.

Suomalaiset lähes nollaenergiarakentamista koskevat laki- ja asetusluonnokset ovat parhaillaan lausunnolla. Hallitusohjelman viitoittamaa karsintaa on aiempaan verrattuna tehty, mutta luonnoksissa on kuitenkin edelleen mukana erittäin paljon sellaista, mitä direktiivi ei edellytä. Lakiluonnos jättää yksityiskohtaiset vaatimukset ”piiloon” ja asetusten varaan. Asetusluonnoksissa on liikaa formulatason vaatimuksia. Asetusluonnokset pohjautuvat kapea-alaiseen teoreettiseen malliin ja useiden yksityiskohtien sääntelyyn. Asetusluonnoksissa heijastuu vahvasti se, että tiettyjä ratkaisuja pidetään oikeampina kuin muita. Ehdotukset uhkaavat kuitenkin etäännyttää säädösohjauksen ja tekniset ratkaisut yhä kauemmas käytännön tarpeista, ja samalla tulpata tien merkittäviltä innovaatioilta. Seurauksena voi pahimmillaan olla se, että talot ovat parempia ainoastaan paperilla.

Pientalojen osalta energiatehokkuusvaatimukset ovat lähellä nykytasoa ja asuinkerrostalojen osalta kiristykset ovat kipurajoilla. Nollaenergiahurmoksessa on intouduttu esittämään erityisen kovia tasokiristyksiä elinkeinoelämän sekä kuntien ja muun julkisen sektorin rakennuksille. Esimerkiksi säätömahdollisuuksiin ja tarpeenmukaisuuteen liittyvät lisävaatimukset tulevat vielä näiden päälle. Ne kasvattavat merkittävästi riskejä, osaamisvaatimuksia ja kustannuksia. Säädöksissä tulisi pitäytyä direktiivin vaatimuksissa ja energiatehokkuuden vertailuluvuissa (E-luvuissa) – ja siinä, mikä on niihin liittyen välttämätöntä. Yksityiskohtia ja ratkaisumahdollisuuksia rajoittavia ”perälautoja” koskevat vaatimukset kannattaisi jättää pois, koska niitä ei lähes nollaenergiarakennusten osalta enää tarvita. Kun tehdään näin, vähenee myös hallinnollinen taakka. Kaikki muu on hoidettavissa alan ohjeilla ja lisääntyvästi myös hyviin ratkaisuihin ohjaavilla tietoteknisillä apuvälineillä.

Suomessa on paljon hyviä rakennuksia. Mukavuuksia riittää: valot pelaavat, vesi tulee ja menee, lämpöolosuhteet ovat hanskassa. Silti ei kaikki valtakunnassa ole hyvin. Terveyden ja mukavuuden näkökulmasta sisäilman laatu on keskeinen asia, mutta siitä huolimatta aivan liian monessa rakennuksessa on sisäilmaongelmia. Nyt riskinä on se, että niitä tulee järjestelmien monimutkaistuessa lisää.

Yksi keskeinen kysymys on tarvittavan ilmanvaihdon määrä. Nykyisin edellytetään ilmaa vaihdettavan vähintään kuusi litraa sekunnissa henkeä kohden. Lisäksi eri tilatyypeille on pinta-alaan perustuvia ilmanvaihdon vähimmäisvaatimuksia. Tämä johtaa useissa tapauksissa suureen ilmanvaihtoon, mistä seuraa vetoisuusongelmia, tarpeetonta energiankulutusta ja ylimääräisiä kustannuksia. Sisäilman laadun osalta kuusi litraa sekunnissa on samakaltainen vaatimus kuin valaistuksen 60 watin sähköteho henkeä kohden. Onneksi sellaista ei ole. Se olisi tyrmännyt niin loiste- kuin LED-valotkin. Ihminen hengittää usein vain noin 0,1 litraa sekunnissa, eli hengitykseen tarvitaan vain hyvin pieni osa vaaditusta ilmavirrasta.

Olen vakuuttunut siitä, että puolta nykyisiä vaatimuksia pienemmällä ilmanvaihdolla pystytään toteuttamaan sisäilmaltaan nykyistä parempia ja luonnollisesti myös energiatehokkaampia ja edullisempia rakennuksia.

Tutkimus- ja kehitystyön myötä voitaisiin ilmanvaihdon määrää pudottaa nykyisistä minimivaatimuksista jopa 80-90 prosenttia – mikäli se olisi sallittua. Tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärtäisimme sisäilman laatuun vaikuttavat ilmiöt entistä paremmin. Kehittämisen ja innovaatioiden lisäksi tarvitaan säädöksiin avoimia ovia kestävälle kehitykselle.

Rakennusten suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö muuttuvat jatkuvasti yhä haasteellisemmiksi. Rakennuksia on vaikea saada toimiviksi, pitää toimivina ja käyttää. Kaikkien tahojen tiivis yhteistyö on yhä välttämättömämpää.

Kun määräyksiin jätetään riittävästi väljyyttä erilaisille ratkaisuille avautuvat ovet terveellisiin ja energiatehokkaisiin rakennuksiin sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä lisääviin uusiin suomalaisiin innovaatioihin. Säädetään vain välttämättömästä, ja ollaan hallitusohjelman linjausten suhteen mallioppilaita. Kesällä 2015:han hallitus linjasi, että sääntelyä puretaan, direktiivien kansallisessa soveltamisessa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä, joustomahdollisuudet hyödynnetään ja kokeiluja edistetään. Vuorovaikutusta ja innovaatioita tarvitaan, jotta tulos on hyvä.

RAKLIn uutinen Aamukahvi Annankadulla -tilaisuudesta: Huolta lähes nollaenergia -säädöksistä
Ympäristöministeriön lausuntopyyntö aineistoineen
Lisätietoja lainsäädäntöhankkeesta

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä

04.05.16

Ilmanvaihtoa tarvitaan

Erkki Aallon esitys energiamääräysten turhasta kiristämisestä on periaatteessa oikea. Liikaa on jo säädetty ja nollaenergiavaatimus on ihan hanurista. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen olisi vaikka kuinka monta tehokkaampaa ja taloudellisesti kannattavampaakin muilla keinoin, kuin asettamalla tällaisia vaatimuksia. EU on jo tältä osin muuttamassa kantaansa.

Mutta Erkki Aalto haukkuu väärää puuta, kun hän haluaa pienentää ilmanvaihtoa ja sitä kautta huonontaa sisäilmaston laatua. Ilmanvaihtoa tarvitaan sisäilman epäpuhtauksien laimentamiseksi- ei suinkaan hengitysilman riittävyyden varmistamiseksi.
Vertailu hengitysilman- hapen- tarpeen ja ilmanvaihdon välillä on täysin mieletöntä. Aika jolloin meillä jokaisella olisi happipullot tai muut laitteet joilla hengitysilma taataan ilman ilmanvaihtoa on kovin kaukana- tuskin toteutuukaan- ja edustaa juuri sitä teknisiin laitteisiin luottavaa kehitystä, jota myös nämä hänen kritisoimansa uudet nollaenergiamääräykset edustavat.

Uskon, että nykyisissä ilmanvaihtovaatimuksissa on tinkimisen varaa, mutta sen täytyy tapahtua tutkituilla perusteilla. Nykyisetkään ilmavirrat eivät aina takaa ihmisten hyvinvointia ja tehokasta toimintaa sisätiloissa. Varsinkaan, kuten nykyisin, ne eivät suinkaan toteudu suunnitellulla tavalla. IV-laitteiden toiminnassa on paljon parannettavaa, siihen voisi Raklikin panostaa. LVI ala on itsekin siihen panostamassa-mutta parempaa tulosta toivoisi.

Tällaista haluaisin aiheesta kertoa.

Esko Kukkonen

06.05.16

Kiitos erinomaisesta näkemyksestä.

Tolkun puhetta kaiken melskaamisen keskellä.