Tilaa elämälle

Erkki Aalto: Uusia lääkkeitä on hyvä kokeilla ennen kuin niitä määrätään kaikille

26.10.16 / Aalto Erkki

Rakennusten tiiviydellä on pitkään pyritty pienentämään energiahäviöitä. Nyt lausunnolla olevissa, MRLn esitettyihin muutoksiin perustuvissa asetuksissa tiiveyttä ja tasapaineisuutta esitetään lääkkeiksi viallisista rakenteista sisäilmaan tulevien haitta-aineiden torjuntaan. Nämä lääkkeet voivat kuitenkin olla riski terveille rakenteille. Tutkimustietoa tarvitaan paljon lisää ennen kuin tiiveyden sivuvaikutuksia voidaan arvioida.

Edellisessä blogissani näkökulmana oli rakennusten sisätilojen ja ulkoilman tasapaineisuuteen liittyvät ongelmat. Tässä alla käsittelen lyhyesti joitakin tiiviyteen liittyviä ongelmia. Tiiviys ja painesuhteet kytkeytyvät toisiinsa.

Se, että puhutaan tiiviistä rakennuksista ei tee niistä tiiviitä. Esimerkiksi tiiviysvaatimukset täyttävä päiväkoti samoin kuin pientalo voi vuotaa puoli miljoonaa tai miljoonakin litraa vuorokaudessa.

Ilmaa voi vuotaa sisään ja ulos. Kun puhdas ulkoilma virtaa terveiden ja puhtaiden rakenteiden kautta sisään, se ei aiheuta ongelmia. Mutta jos kosteaa sisäilmaa virtaa rakenteisiin, voi se homehduttaa rakenteet. Ylipaineisuus voi näkyä myös ikkunavälien huurtumisena ja jopa jäätymisenä. Rakenteiden moninaisuus, monimutkaistuminen ja lämmönläpäisyn pienentyminen sekä tiiveyden lisääntyminen haastavat niin tutkimuksen kuin käytännön osaamisenkin.

Mitä tiiviimpi rakennus on, sitä suurempia paine-eroja syntyy koneellisen ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen erisuuruisuuden myötä. Tulo- ja poistoilmavirtojen säätötarkkuus on käytännössä noin +/- 10 – 15%. Poistoilmavirran ollessa tuloilmavirtaa suurempi on tilaan virrattava ilmaa sen ulkopuolelta. Tuloilmavirran ollessa poistoilmavirtaa suurempi on erotuksen poistuttava ulospäin. Silloin on olemassa riski, että kosteudesta aiheutuu ongelmia rakenteissa. Mitä tiiviimpi rakenne ja mitä suurempi ilmavirtojen ero sen suurempi paine-ero. Mitä suurempi paine-ero sitä suurempi on myös virtausnopeus.

Paine-erojen, lämpötilojen, kosteuden, tiiveyden ja virtausnopeuden vaikutuksia olisi hyvä tutkia ja selvittää eri tilanteissa. Tutkittava olisi esimerkiksi pohjoisen suuntaan aukeavia tiloja eri paine-eroilla ja rakennusten tiiviyksillä eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina Suomessa esiintyvissä ulkoilman lämpötila- ja kosteusolosuhteissa.

Rakennuksen ”hyvä tiiviys” voi perustua reikien vähäisyyteen, reikien ahtauteen, vuotoreittien pituuteen ja virtausvastuksen suuruuteen.

Silläkin on merkitystä, missä rakenteen tiiviys aikaansaadaan.

Rakennusten tulee kestää terveinä kymmeniä vuosia.

Tarvitsemme paljon lisää tutkimustietoa ja suunnitelmallisia käytännön kokeiluja ennen kuin voimme olla varmoja tiiviyteen liittyvistä riskeistä ja kaikista vaikutuksista.

Erkki Aalto
Kehitysjohtaja


Uudisrakentamista koskevat lähes nollaenergiasäädökset ovat lausunnolla 7.11.2016 asti, eli erittäin lyhyen aikaa huomioiden asian merkittävyyden ja arvioinnin haasteellisuuden. Säädösten ehdotetaan koskevan hankkeita, joille haetaan rakennuslupaa vuoden 2017 jälkeen. Siihen asti noudatetaan nykyisiä säädöksiä. Mikäli valtioneuvoston 20.10.2016 hyväksymä eduskunnalle annettava esitys menee läpi sellaisenaan näyttäisi ympäristöministeriö saavan mandaatin määrätä käytännössä lähes mitä tahansa uusien rakennusten energiatehokkuudesta, sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, kunhan se osuu avainsanojen piiriin. Tämä käy hyvin ilmi myös asiaan liittyvästä tiedotteesta.

Lue myös:

 

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä