Tilaa elämälle

Erkki Aalto: Valmisteilla olevissa lähes nollaenergiarakentamisen säädöksissä on vielä kipupisteitä

11.11.16 / Aalto Erkki

Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen puitteissa on mahdollista tehdä viisaita päätöksiä ja toimia fiksusti. Kipupisteet liittyvät pääosin tuleviin asetuksiin ja asetuksenantovaltuuksiin. Hallituksen esityksestä olisi saatavissa selkeämpi ja vaikutuksiltaan paremmin ennakoitava pienin muutoksin. Kipukohtia saataisiin poistettua luopumalla yksityiskohtien sääntelystä ja siirtämällä niitä säädöksistä ohjeisiin. Tämä tukisi myös hallitusohjelman linjauksia.

Ympäristöministeriön vetämä säädösvalmisteluprosessi on ollut kiitettävän avoin ja vuorovaikutteinen. Toivottavasti se jatkuu säädösvalmistelun loppuun asti, vaikka aikataulupaineet ovat kovat.

Minua huolestuttaa se, että jopa mestaruussarjatasolla on jo nyt ongelmia saada talot ja niiden tekniikka toimimaan kunnolla puhumattakaan siitä, että onnistuttaisiin tekemään talot ja niiden tekniikka helppokäyttöisiksi ja helposti ylläpidettäviksi kaikille. Vähimmäisvaatimusten pitää olla sellaisia, että koko maassa on mahdollista onnistua kaikilla sarjatasoilla.

Sopiiko tarpeenmukainen säätö pakolliseksi?

Tarpeenmukaista ohjausta ja säätöä pidetään keskeisenä ratkaisuna hyvien sisäolosuhteiden aikaansaamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Rakennusautomaatio on siinä keskeisessä roolissa. Pidän tarpeenmukaista säätöä ja rakennusautomaatiota erittäin tärkeänä, mutta huolta herättää se, että rakennusautomaatiossa on hyvin usein jonkinasteisia ongelmia. On ongelmia toki muuallakin.

Erityisesti askarruttaa tarpeenmukainen ilmanvaihto, jota on vuosia pidetty – pidän itse edelleen – keskeisenä sisäilmaolosuhteita ja energiatehokkuutta parantavana ratkaisuna. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa olevan yleinen ongelma. Onneksi löytyy hyvin toimiviakin rakennuksia. Niitä pitäisi mestaruussarjatasolla saada aikaan vähintään 99 prosentin varmuudella ja muillakin sarjatasoilla selvästi yli 90 prosentin varmuudella.

Minua askarruttaa myös tarpeenmukainen valaistus. Tässä ote asetusluonnoksesta:

7 § Valaistusolosuhteet

Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on suunniteltava rakennus siten, että sen tiloissa voidaan ylläpitää näkötehtävän edellyttämä valaistus tilojen suunniteltuna käyttöaikana. Valaistuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon valaistusvoimakkuus ja sen tasaisuus, värintoisto sekä ikkunoiden ja valaisimien aiheuttaman häikäisyn torjunta.

Valaistuksen ryhmittely ja ohjaus on suunniteltava siten, että valaistusta voidaan ohjata toimintojen ja päivänvalon määrän mukaisesti.

Valaistusolosuhteita koskevat asiat sopisivat mielestäni parhaiten ohjeisiin.

Kaikkien selviydyttävä karsintarajasta

Osa ammattilaisista on sitä mieltä, että haasteellisuutta pitää olla enemmän kuin mitä nyt esitetään. Uskotaan, että riman nostaminen riittävän korkealle pakottaa kaikki oppimaan ja kehittymään.

Esitetyt vähimmäisvaatimukset saattavat osoittautua erittäin haasteellisiksi, mikäli ei tyydytä laskennalliseen ja suunnitelmapohjaisen energiatehokkuuteen, vaan edellytetään sitä, että ratkaisut toimivat aina myös käytännössä.

Erityinen ongelma on luonnollisesti se, mikäli säädöksin vaadittaisiin asioita, joita ei pystytä käytännössä saavuttamaan, kuten esimerkiksi ilmavirtojen tasapaino. Etenkin jos sen tavoittelu voi lisätä sisäilmaston laatuun ja terveyteen liittyviä riskejä.

Kaikki eivät voi selviytyä karsintarajasta, jos se asetetaan ihannesuorituksen tasolle. Vähimmäisvaatimuksista riippumatta jokainen voi asettaa omat tavoitteensa vaikka kuinka korkealle.

Mahdollistavilla säädöksillä parempia tuloksia

Mikäli asetuksissa luovutaan yksityiskohtaisesta ja ratkaisuja rajoittavasta sääntelystä, voidaan aitoa energiatehokkuutta saada parannettua ainakin 3-5 prosenttia samalla työpanoksella, kun voitaisiin keskittyä hyvien rakennusten aikaansaamiseen sen sijaan, että iso osa ajankäytöstä menee byrokratia-akrobatiaan. Innovaatioiden myötä mahdollistuisivat myös merkittävät kehitysloikat. Tämä avaisi samalla mahdollisuudet rakennusten käytettävyyden ja olosuhteiden parantamiselle.

Hyvien säädösten lisäksi tarvitaan perustietopohjan vahvistamista tutkimuksella ja ennen kaikkea koko kentän kehittämistä kaikilla tasoilla.

Tavoitteena on oltava se, että saamme aikaan aidosti energiatehokkaita rakennuksia, jotka tarjoavat hyvät ja terveelliset olosuhteet – ja joita on helppo käyttää ja ylläpitää.

Lisää osaamista, intoa ja onnistumisia.

Erkki Aalto
Kehitysjohtaja
Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntöhankkeen ohjaus- ja seurantaryhmien jäsen

Uudisrakentamista koskevat lähes nollaenergiasäädökset olivat lausunnolla 7.11.2016 asti, eli hyvin lyhyen aikaa huomioiden asian merkittävyyden ja arvioinnin haasteellisuuden. Maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotukset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Säädösten ehdotetaan koskevan hankkeita, joille haetaan rakennuslupaa vuoden 2017 jälkeen. Siihen asti noudatetaan nykyisiä säädöksiä. Mikäli valtioneuvoston 20.10.2016 hyväksymä eduskunnalle annettava esitys menee läpi sellaisenaan näyttäisi ympäristöministeriö saavan mandaatin määrätä käytännössä lähes mitä tahansa uusien rakennusten energiatehokkuudesta, sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, kunhan se osuu avainsanojen piiriin. Tämä käy hyvin ilmi myös asiaan liittyvästä tiedotteesta.

Lue myös:
Uusia lääkkeitä on hyvä kokeilla ennen kuin niitä määrätään kaikille
Lähes nollaenergiasäädösluonnosten ilmanvaihtoperiaate sisältää terveysriskejä
Ei yritetä tehdä kaikista rakennuksista formuloita

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä